Jännityksen kokeminen ja sen vaikutus arjen toimintaan peruskoulussa : opettajan rooli oppilaan tunteiden säätelyn tukemisessa
Pääkkönen, Milla (2025-06-24)
Pääkkönen, Milla
M. Pääkkönen
24.06.2025
© 2025 Milla Pääkkönen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202506244924
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202506244924
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tutkia oppilaan jännittämistä peruskoulussa sekä sen vaikutuksia erilaisiin koulun arkisiin tilanteisiin. Lisäksi tutkimus vastaa kysymykseen siitä, millainen opettajan rooli on oppilaan tunteiden säätelyn tukemisessa ja miten se vaikuttaa jännityksen kokemiseen peruskoulussa. Tutkimuksen teoreettisena pohjana ovat tutkittavaan aiheeseen liittyvät keskeiset käsitteet, joiden merkitys avataan tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä. Keskeisiä käsitteitä tutkielmassani ovat jännittäminen, peruskoulu, opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutussuhde sekä tunteiden säätely.
Tutkimus on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena on muodostaa käsitys aiemmasta tutkimuksesta. Tiedonhakua olen suorittanut eri tietokannoista useilla eri hakusanoilla ja hakusanayhdistelmillä. Pääsääntöisesti tietokantoina olen käyttänyt Oula-Finnaa ja EBSCOA. Tutkimusaineistoni koostuu kansainvälisistä sekä kotimaisista tieteellisistä vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista. Tutkimusaineistoni painottuu kansainväliseen tutkimukseen, johtuen kotimaisen tutkimusaineiston niukkuudesta.
Jännittäminen peruskoulun erilaisissa arkisissa tilanteissa on yleistä ja voi tuntua oppilaista epämukavalta. Lisäksi jännittäminen voi vaikuttaa suoriutumiskykyyn ja motivaatioon koulunkäyntiä kohtaan. Jännityksen kokeminen voi aiheuttaa myös kiusatuksi joutumisen. Jännittäminen tunteena ei kuitenkaan välttämättä ole haitallinen, minkä vuoksi sen kanssa olisi hyvä oppia toimimaan. Opettaja voi erilaisin keinoin tukea oppilasta jännittämisessä, kuten tunteiden säätelyn avulla.
Tutkimuksen tuloksena nousee esiin, että oppilas voi jännittää koulun arjessa hyvin erilaisia asioita ja tilanteita, minkä lisäksi jännitys voi ilmetä eri tavoin jokaisella. Tämän seurauksena myös toimivat interventiokeinot ovat yksilöllisiä. Oppilaan tuntemus, tunteiden säätelytaitojen tukeminen sekä opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutussuhde nousivat tuloksissa esiin keskeisimpinä jännitystä tukevina keinoina. Tutkimuksen tulokset myös osoittavat koulun olevan merkittävässä roolissa tunteiden säätelyn tukemisessa.
Tutkielmani tulokset eivät ole täysin luotettavia, sillä kerätessäni kansainvälistä tutkimusaineistoa käytin jännityksestä hakusanaa anxiety, joka suoraan suomennettuna tarkoittaa ahdistuneisuutta. Päädyin tähän ratkaisuun, sillä jännitykselle ei ole suoraa englanninkielistä käsitettä ja ahdistuneisuuden ja jännityksen oireet ovat keskenään hyvin samanlaisia. Muilta osin tutkimuksen tulokset ovat luotettavia, sillä aineisto on kerätty laajasti tutustuen useisiin tutkimuksiin, ennen aineiston lopullista valintaa. Luotettavuuteen vaikuttaa myös tutkimusaineiston tuoreus, sillä rajasin tutkimusaineiston niin, että se on korkeintaan kymmenen vuotta sitten tehtyä.
Tutkimus on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena on muodostaa käsitys aiemmasta tutkimuksesta. Tiedonhakua olen suorittanut eri tietokannoista useilla eri hakusanoilla ja hakusanayhdistelmillä. Pääsääntöisesti tietokantoina olen käyttänyt Oula-Finnaa ja EBSCOA. Tutkimusaineistoni koostuu kansainvälisistä sekä kotimaisista tieteellisistä vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista. Tutkimusaineistoni painottuu kansainväliseen tutkimukseen, johtuen kotimaisen tutkimusaineiston niukkuudesta.
Jännittäminen peruskoulun erilaisissa arkisissa tilanteissa on yleistä ja voi tuntua oppilaista epämukavalta. Lisäksi jännittäminen voi vaikuttaa suoriutumiskykyyn ja motivaatioon koulunkäyntiä kohtaan. Jännityksen kokeminen voi aiheuttaa myös kiusatuksi joutumisen. Jännittäminen tunteena ei kuitenkaan välttämättä ole haitallinen, minkä vuoksi sen kanssa olisi hyvä oppia toimimaan. Opettaja voi erilaisin keinoin tukea oppilasta jännittämisessä, kuten tunteiden säätelyn avulla.
Tutkimuksen tuloksena nousee esiin, että oppilas voi jännittää koulun arjessa hyvin erilaisia asioita ja tilanteita, minkä lisäksi jännitys voi ilmetä eri tavoin jokaisella. Tämän seurauksena myös toimivat interventiokeinot ovat yksilöllisiä. Oppilaan tuntemus, tunteiden säätelytaitojen tukeminen sekä opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutussuhde nousivat tuloksissa esiin keskeisimpinä jännitystä tukevina keinoina. Tutkimuksen tulokset myös osoittavat koulun olevan merkittävässä roolissa tunteiden säätelyn tukemisessa.
Tutkielmani tulokset eivät ole täysin luotettavia, sillä kerätessäni kansainvälistä tutkimusaineistoa käytin jännityksestä hakusanaa anxiety, joka suoraan suomennettuna tarkoittaa ahdistuneisuutta. Päädyin tähän ratkaisuun, sillä jännitykselle ei ole suoraa englanninkielistä käsitettä ja ahdistuneisuuden ja jännityksen oireet ovat keskenään hyvin samanlaisia. Muilta osin tutkimuksen tulokset ovat luotettavia, sillä aineisto on kerätty laajasti tutustuen useisiin tutkimuksiin, ennen aineiston lopullista valintaa. Luotettavuuteen vaikuttaa myös tutkimusaineiston tuoreus, sillä rajasin tutkimusaineiston niin, että se on korkeintaan kymmenen vuotta sitten tehtyä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38841]