Demilitarisoitu vyöhyke oikeusmaantieteen ja geopolitiikan näkökulmasta : vertailussa Ahvenanmaan, Korean ja Antarktiksen demilitarisoidut vyöhykkeet

Abstract

Demilitarisointi kattaa joukon erilaisia toimia, joiden tarkoitus on vaikuttaa asevoimien kokoon ja yhteiskunnalliseen rooliin sekä edistää sosiaalista tai poliittista muutosta. Demilitarisoitu vyöhyke on alue, jossa demilitarisointi on viety äärimmilleen. Tarkastelen tässä tutkielmassa Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirjan I artiklaa 60 sekä Ahvenanmaan, Korean ja Antarktiksen demilitarisoitujen vyöhykkeiden perustamissopimuksia oikeusmaantieteen ja geopolitiikan näkökulmasta. Tutkielman tarkoitus on selvittää, millaisen tilan demilitarisoidun vyöhykkeen perustamissopimus tuottaa, Ja mitä geopoliittista demilitarisoidun vyöhykkeen perustamissopimuksen sopimusvaltioasetelmassa on. Hyödynnän tutkielmassa kvalitatiivista dokumenttianalyysiä, jonka avulla pyrin selvittämään sopimusten yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia.

Tutkimani demilitarisoitujen vyöhykkeiden perustamissopimukset ovat monenvälisiä sopimuksia. Demilitarisoitujen vyöhykkeiden rajat on määritelty niissä tarkasti. Sopimusten keskeinen tavoite on edistää rauhanpyrkimyksiä alueella. Demilitarisoitujen vyöhykkeiden hallinto riippuu siitä, kuinka monen valtion alueella vyöhyke sijaitsee. Koska Ahvenanmaa sijaitsee kokonaisuudessaan Suomen rajojen sisäpuolella, sen hallinnosta vastaa Suomen valtio. Etelä- ja Pohjois-Korea hallinnoivat Korean demilitarisoitua vyöhykettä kukin omalla puolellaan, minkä lisäksi niillä on yhteinen sotilaallinen aselepokomissio. Antarktiksen hallinto perustuu Etelämanner-sopimuksen jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön. Ahvenanmaan demilitarisointia ei tarkkailla, kun taas Korean ja Antarktiksen demilitarisointia tarkkaillaan. Ahvenanmaan ja Antarktiksen demilitarisointi ei rajoita ihmisten toimintaa ja liikkuvuutta alueella. Korean demilitarisoidulla vyöhykkeellä ihmisten toiminta ja liikkuvuus on hyvin säänneltyä.

Tässä tutkielmassa tarkastellut sopimukset ovat useita vuosikymmeniä vanhoja, minkä vuoksi niissä on ajan kulumaa. Ne eivät kuvaa demilitarisoitujen vyöhykkeiden nykytilannetta. Koska demilitarisoitujen vyöhykkeiden avulla on onnistuttu edistämään rauhaa, niitä voitaisiin mahdollisesti hyödyntää useammin konfliktien ratkaisemisessa ja ennaltaehkäisemisessä.