Opinto-ohjaajan rooli lukiolaisten korkeakouluhauissa

Abstract

Tässä tutkielmassa käsitellään opinto-ohjaajien mahdollisuuksia vaikuttaa lukiolaisten korkeakouluhakuihin. Aiheen tarkastelua varten käydään läpi Suomalaisessa lukiokoulutuksessa olevaa opinto-ohjausta sekä sitä millaisia tutkimustuloksia on saatu, kun on tarkasteltu opinto-ohjaajien mahdollisuuksia vaikuttaa lukiolaisten korkeakouluhakuihin. Suomen koulutuspoliittisen selonteon mukaan vuoteen 2030 mennessä halutaan nostaa suomalaisten korkeakoulutettujen nuorten määrää, ja opinto-ohjauksella voi olla tässä yhteydessä paikka toimia linkkinä nuorten ja korkeakoulujen välillä. Tutkielma toteutetaan narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksena on luoda yhtenäinen ja mielekäs kokonaisuus aiemmasta tutkimustiedosta. Lähteinä on käytetty sekä kansainvälisiä että kotimaisia tutkimuksia.

Lukiossa suoritettavalla ylioppilastutkinnolla voi hakea opiskelemaan korkeakouluihin sekä joihinkin itsenäisten toimijoiden koulutuksiin. Lukiossa opinto-ohjaajan tehtävänä on antaa nuorille sellaisia tietoja ja taitoja, joiden avulla nuori voi hakea korkeakouluun, ja myöhemmin nuori voi hyödyntää näitä taitoja opinnoissa sekä työelämässä. Opinto-ohjausta ja sen sisältöjä lukiossa säätelee lukion opetussuunnitelman perusteet, jonka pohjalta jokainen lukio luo oman opetussuunnitelmansa. Opetussuunnitelman perusteet painottaa opinto-ohjauksen tasa-arvoisuutta ja saavutettavuutta sekä korkeakoulu suuntautuneisuutta kaikille nuorille, jotka käyvät lukiota.

Tutkielmassa tulee esiin, että opinto-ohjaajan tapaaminen korkeakouluhakuihin liittyen on yhteydessä siihen, hakeeko nuori opiskelemaan korkeakouluun. Eniten vaikutusta näyttäisi olevan sellaisten lukiolaisten kohdalla, jotka eivät saa tai voi saada tukea korkeakouluhakuihin kotoa tai ystäviltä. Kuitenkaan pelkästään opinto-ohjaajan tapaaminen ei välttämättä riitä, vaan lämmin, myönteinen suhde opinto-ohjaajaan näyttäisi myös lisäävän nuorten määrää, jotka hakevat korkeakouluun. Myönteinen suhde opinto-ohjaajaan näyttää myös vaikuttavan siihen, kuinka todennäköisesti nuori edes pyytää ohjausta korkeakouluhakuihin.

Tutkimuksen johtopäätöksinä esitellään, että opinto-ohjauksen perusteissa määriteltävät kurssien sisällöt sekä opinto-ohjauksen ohjenuorat kohtaavat hyvin sen kanssa, millaiset toimet opinto-ohjauksessa lisäävät mahdollisuutta, että nuori hakee opiskelemaan korkeakouluun. Opetussuunnitelman perusteissa ei käydä läpi nuoren ja opinto-ohjaajan suhdetta, vaikka sen sisällöllä näyttää olevan merkitystä onnistuneen ohjauksen kannalta. Haasteena opinto-ohjauksessa voi kuitenkin olla, ettei nuoren ja opinto-ohjaajan kokemus saadusta ohjauksesta välttämättä kohtaa. Nuoret kaipaavat yksilöllistä ja konkreettista tietoa, samalla kun osa opinto-ohjaajista mielellään ohjaa nuoret sinne mistä tietoa saa.