Äidit ja isät muuttuvissa (työ)rooleissa : sukupuoliroolit ja kaupungistuminen Uudessa Naisessa ja Kodin Kuvalehdessä vuosina 1967–1975

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen, millaista keskustelua sukupuolirooleista ja kaupungistumisesta käytiin kahdessa suomalaisessa naistenlehdessä – Kodin Kuvalehdessä ja Uudessa Naisessa – vuosina 1967–1975 ja miten nämä keskustelut kietoutuivat toisiinsa. Sukupuoliroolikeskustelu eli keskustelu tasa-arvoisista rooleista perheessä ja yhteiskunnassa sekä kaupungistuminen olivat aikakauden keskeisiä ilmiöitä, mutta niitä on harvoin tarkasteltu yhdessä. Aineistoni osoittaa, että sukupuoliroolikeskustelu heräsi nimenomaan kaupunkilaisessa ympäristössä. Kodin Kuvalehti on vuonna 1967 perustettu nuorten perheiden lehti, josta on tehty historiatieteellistä tutkimusta toistaiseksi varsin vähän. Uusi Nainen taas oli Suomen Naisten Demokraattisen Liiton (SNDL) julkaisema vasemmistopoliittinen naistenlehti. Nämä kaksi lehteä mahdollistivat aiheen moniulotteisen käsittelyn. Menetelmänä olen käyttänyt diskurssianalyysiä. Tarkastelen, millä tavoin ja mistä näkökulmista tutkimissani lehdissä puhuttiin aiheestani ja kuinka kirjoitustavat kytkeytyivät historialliseen kontekstiinsa.

Havaitsin, että lehdissä keskusteltiin aktiivisesti sukupuolirooleista erilaisissa kaupunkilaisissa yhteyksissä. Jaottelin käydyn keskustelun kotia käsittelevään ja julkiseen elämään liittyvään. Kotikeskustelussa käsiteltiin kaupunkiympäristön sukupuolirooleja sekä kodin sisällä että sen lähiympäristössä. Tarkastelemani kaupunkikeskustelu liittyi erityisesti lähiöihin, joita rakennettiin 1960- ja 1970-luvuilla vilkkaasti. Aineistossani lähiöt nähtiin sekä naisia vapauttavina että kahlitsevina paikkoina. Kotitöiden tekeminen jäi yleensä naisten tehtäväksi, mutta lehdissä kannustettiin miehiä tekemään niitä aktiivisesti eikä vain auttavassa roolissa. Lisäksi päivähoitokysymys kytkeytyi sekä sukupuoleen että kaupunkiin. Lasten hoito kodin ulkopuolella mahdollisti naisten ansiotyön. Kaupungeissa suurin osa työstä tehtiin palkkatyönä, jolloin lapsia ei ollut mahdollista hoitaa työn ohessa. Molemmissa lehdissä käsiteltiin kotia ja julkista elämää, mutta määrissä oli havaittavissa selkeä ero. Kodin Kuvalehdessä keskustelu painottui kotiin, kun taas Uudessa Naisessa kirjoitettiin enemmän naisten ansiotyöstä sekä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Tasa-arvon hengessä lehdissä korostettiin miehen osallistumista kotitöihin ja lastenhoitoon sekä naisten mahdollisuuksia työelämässä.

Tutkielmani tulosten perusteella voidaan sanoa, että kumpikin tutkimani lehti otti osaa tasa-arvokeskusteluun. Kaupunkikodin perinteisessä roolijaossa mies toimi elättäjänä ja nainen siivosi, valmisti ruoat ja hoiti lapset. Tätä jakoa sekä purettiin että uusinnettiin tutkimissani lehdissä. Lehtien linja kuitenkin erosi toisistaan jonkin verran. Kodin Kuvalehdessä julkaistiin enemmän perinteisiä sukupuolirooleja kannattaneita kirjoituksia. Lehdissä näkyivät niiden päätoimittajien, Maire Varhelan (Kodin Kuvalehti) ja Suoma Lukanderin (Uusi Nainen) linjat. Lisäksi jälkimmäiseen lehteen vaikutti sen julkaisijataho SNDL.