Työhön liittyvien tulevaisuuden arvioiden yhteys työuupumukseen ja -imuun

Abstract

Työhyvinvointi on merkityksellistä yksilön ja organisaatioiden kannalta. Työhyvinvointi vaikuttaa yksilöiden jaksamiseen, mielenterveyteen ja lopulta työssä suoriutumiseen. Tutkielmassa työhyvinvointia tarkasteltiin työuupumuksen ja –imun käsitteiden kautta. Viime vuosien aikana työn imun kokeminen on laskenut ja työuupumuksen kasvanut kaikenikäisillä suomalaisilla työntekijöillä. Työuupumuksen yleisyys ja työn imun vähäinen kokeminen ovat merkittävä ongelma kansallisesti ja kansainvälisesti, koska ne lisäävät työntekijöiden kuormitusta, erilaisten psyykkisten ja somaattisten sairauksien, kuten masennuksen riskiä sekä sairauspoissaoloja. Muutoksen taustalla ovat muun muassa työelämän kiihtynyt tahti, digitalisaatio ja psykologisen sopimuksen muuttuminen. Ne ovat lisänneet työhön liittyvää epävarmuutta samalla, kun työn kehittymis- ja vaikuttamismahdollisuuksien merkitys työntekijöillä on kasvanut.

Tämän Pro Gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, ovatko työhön liittyvät tulevaisuuden arviot, eli työn epävarmuus sekä kehittymis- ja vaikuttamismahdollisuudet työssä, yhteydessä työuupumukseen ja työn imuun nykyisessä nopeasti muuttuvassa työelämässä. Tutkielmassa tarkasteltiin vuoden 2019 Työolobarometrin aineistoa hierarkkisen lineaarisen regressioanalyysin avulla. Aineisto koostui 1499 suomen kieltä puhuvista 18–64-vuotiaista vähintään 10 tuntia viikossa työtä tekevistä työllisistä palkansaajista.

Tutkielman tulokset osoittavat, että korkeammat työhön liittyvät tulevaisuuden arviot, eli paremmat työn kehittymis- ja vaikuttamismahdollisuudet ja vähäisempi työn epävarmuus, ovat merkitsevästi yhteydessä korkeampaan työn imuun ja matalampaan työuupumukseen. Aiempi tutkimuskirjallisuus tukee tutkielman tuloksia.

Tutkielman vahvuuksia olivat muun muassa tulosten hyvä yleistettävyys, taustatekijöiden huomioiminen sekä työn imun ja -uupumuksen mittaaminen käyttäen validoituihin mittareihin perustuvia kysymyksiä. Rajoituksia olivat taas poikkileikkausasetelma, aineiston kerääminen itsearvioinnilla, käytettyjen käsitteiden monitulkintaisuus ja pieni efektikoko. Tulosten perusteella ei voida tehdä päätelmiä kausaliteetista tulosten ja aiemman tutkimuskirjallisuuden painottaessa poikittaisasetelmia.

Aiheesta tarvitaan lisää pitkittäistutkimusta syy-seuraussuhteiden selvittämiseksi. Lisätutkimusta tarvitaan myös, jotta organisaatiokulttuurin ja johtamisen kehittämiseen saataisiin luotua tehokkaita interventioita nykyisillä jatkuvaa kehittymistä ja tehostamista vaativilla työmarkkinoilla. Työn epävarmuuden ja työntekijöiden odotusten koko ajan kasvaessa työhyvinvointia voidaan pyrkiä parantamaan lisäämällä työn imun ja vähentämällä työuupumuksen kokemista vaikuttamalla palkansaajien työhön liittyviin tulevaisuuden arvioihin.

Well-being at work is important for individuals and organizations. Well-being at work affects employee’s mental health, ability to cope at work and job performance. This thesis examines well-being at work in terms of work engagement and burnout. In recent years, the experience of work engagement has decreased, and burnout has increased among Finnish employees of all ages. The prevalence of burnout and experience of low work engagement are a significant issue nationally and internationally because they increase the workload of employees, the risk of various mental and somatic illnesses, such as depression, and the amount of sick leave. Behind the change are among other things, accelerated pace of working life, digitalization and a change in psychological contract. These factors have increased work-related uncertainty, while the importance of development and influence opportunities at work have increased for employees.

The purpose of this master’s thesis was to investigate whether work-related future assessments consisting of job uncertainty and opportunities for development and influence at work are related to work burnout and work engagement in today’s rapidly changing work world. The thesis examined the data from the 2019 Working Conditions Barometer using hierarchical linear regression analysis. The data consisted of 1,499 Finnish-speaking employed wage earners aged 18–64 who work at least 10 hours a week.

The results of the thesis show that higher work-related future assessments, better opportunities for development and influence at work and lower work uncertainty, are significantly related to higher work engagement and lower burnout. Previous research supports the results of the thesis.

The strengths of the study included, among others, the good generalizability of the results, the measurement of work engagement and burnout using validated measures, and the consideration of background factors. Limitations included, for instance the cross-sectional design, the collection of data by self-assessment, the ambiguity of the concepts used, and the small effect size. Based on the results no conclusions can be drawn about causality as the results and previous research literature emphasize cross-sectional designs.

More longitudinal research on the topic would be needed to clarify cause-and-effect relationships. Additional research is also needed to make targeted interventions in leadership styles and organizational culture in a constantly intensifying labor market. With increasing job uncertainty and employee expectations. Well-being at work can be improved by increasing work engagement and reducing the experience of burnout by influencing employees' work-related future assessments.