Oppimisvaikeudet työelämässä : aikuisten kokemuksia

Abstract

Tässä pro gradu –tutkielmassa tutkittiin, miten oppimisvaikeustaustaiset aikuiset kokevat oppimisvaikeutensa ilmenevän työssään. Lisäksi tutkittiin digitalisaatiota ja jatkuvaa oppimista työelämässä oppimisvaikeustaustaisten aikuisten kokemana. Tavoitteena oli tuottaa ajantasaista tietoa siitä, miten oppimisvaikeudet, digitalisaatio ja jatkuva oppiminen työelämässä koetaan oppimisvaikeustaustaisten aikuisten näkökulmasta. Aiheesta on vielä vähän tutkimusta niin Suomessa kuin kansainvälisestikin, sillä oppimisvaikeuksia on tarkasteltu usein vain koulukontekstissa. Oppimisvaikeudet vaikuttavat kuitenkin usein koko elämänkulkuun ja siten työelämässäkin. Oppimisvaatimukset työelämässä lisääntyvät digitalisaation seurauksena, minkä vuoksi tarvitaan ymmärrystä myös jatkuvasta oppimisesta työssä. Siksi näitä ilmiöitä on tarpeellista tarkastella myös oppimisvaikeustaustaisten näkökulmasta.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja sen lähestymistapa oli fenomenologinen. Fenomenologia on tapa tutkia kokemuksia, ja sen periaatteet ohjasivat tutkimusprosessia. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla. Teemahaastatteluihin osallistui viisi työssäkäyvää aikuista, jotka olivat iältään 25–50-vuotiaita. Tutkittavilla oli lukivaikeus tai laaja-alainen oppimisvaikeus. Lisäksi heillä oli päällekkäisiä neurokirjon haasteita tai oppimiseen vaikuttavia kognitiivisia haasteita. Aineisto analysoitiin hyödyntäen kuvailevaa fenomenologista analyysimenetelmää.

Tulosten perusteella oppimisvaikeudet ilmenivät työelämässä yksilöllisesti ja moninaisesti. Oppimisvaikeudet toivat haasteita työntekoon, mutta niiden ei koettu vaikuttavan omaan ammatilliseen osaamiseen. Oppimisvaikeuksien koettiin tuovan työhön myös vahvuuksia. Oppimisvaikeuksiin liittyvien haasteiden koettiin vievän työssä aikaa, mutta haasteita kompensoitiin erilaisin apuvälinein ja omin strategioin. Tulosten perusteella oppimisvaikeuksia ei tuettu työpaikoilla riittävästi, eikä työyhteisön ilmapiirit olleet ihanteellisia oppimisvaikeuksien näkökulmasta. Digitalisaatiosta koettiin aiheutuvan työhön sekä haittoja että hyötyjä, ja digitaalisia apuvälineitä hyödynnettiin jokapäiväisissä työtehtävissä. Haastateltavat halusivat oppia työssään lisää, ja jatkuva oppiminen työssä koettiin pääosin mahdollisena.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että työpaikoille tarvitaan lisää tietoa oppimisvaikeuksista, yksilöllistä oppimisvaikeuksien tukea ja digitaalisten apuvälineiden käyttöön ohjaamista. Tutkimuksen otanta on pieni, eivätkä tulokset ole siten laajasti yleistettävissä. Tutkimuksen luotettavuutta lisää tutkimusprosessin läpinäkyvä kuvaus ja tutkielman toteuttaminen parityönä, jossa refleksiivisyys oli keskeinen periaate.

This Master’s thesis investigated how adults with learning difficulties experience their learning difficulties at work. This thesis also investigated how adults with learning difficulties experience digitalization and continuous learning at work. The aim of this thesis was to produce up-to-date knowledge on how learning difficulties, digitalization and continuous learning at work are experienced by adults with learning difficulties. There is still little research on this topic both in Finland and internationally, hence learning difficulties have often been studied only in the school context. However, learning difficulties often affect the whole life course and therefore also work. Demands to learn at work are increasing as a consequence of digitalization, which is why an understanding of continuous learning at work is also needed. Therefore, it is also necessary to examine these phenomena from the perspective of learning difficulties.

The study was a qualitative study and it used a phenomenological approach. Phenomenology is a way to study experiences and its principles guided the research process. The data for the study was collected through interviews. Five working adults aged between 25 and 50 participated in the thematic interviews. The interviewees had a reading difficulty or a borderline intellectual functioning. They also had simultaneous neurodevelopmental challenges or cognitive challenges that affect learning. The data was analyzed using a descriptive phenomenological analysis method.

The results show that learning difficulties at work manifested themselves in a variety of individual ways. The learning difficulties caused challenges at work, but were not experienced to affect on professional competence. Learning difficulties were also experienced to bring strengths to work. The challenges related to learning difficulties were experienced to be time-consuming, but they were compensated by different assistive tools and own strategies. The results show that learning difficulties were not sufficiently supported in the workplace and that the workplace climate was not ideal from the perspective of learning difficulties. Digitalization was experienced to bring both benefits and challenges to work, and assistive technologies were used in everyday tasks. Interviewees wanted to learn more at work and continuous learning at work was mainly experienced as possible.

The study found that more information on learning difficulties, individualized support for learning difficulties and guidance on the use of assistive technology are needed in the workplace. The sample size of the study is small and therefore the results are not widely generalizable. The reliability of the study is enhanced by the transparent description of the research process and the fact that the thesis was carried out as a pair work where reflexivity was a key principle.