”Ei kissa ole luonnoneläin vaan lähinnä naisten leikkikalu” : kissalle määritetyt tilat, paikat ja roolit Suomi24-keskustelupalstan käyttäjien mukaan
Holappa, Iida (2025-06-18)
Holappa, Iida
I. Holappa
18.06.2025
© 2025 Iida Holappa. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202506184733
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202506184733
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan, millaisiin tiloihin, paikoihin ja rooleihin ihmiset sijoittavat kissan, niin konkreettisesti, kuin abstraktimmallakin tasolla, esimerkiksi mielikuvissa. Tämän lisäksi perehdytään niihin tekijöihin, jotka ovat vaikuttaneet, tai vaikuttavat edelleen edellä mainittujen muodostumiseen sekä sitä, kuinka erilaiset tilat, paikat ja roolit vaikuttavat kissojen kohteluun ja asemaan yhteiskunnassa. Tutkimuksen aineistona toimivat Suomi24-keskustelupalstan kissoja käsittelevät viestit, joita tarkastellaan diskurssianalyysin keinoin.
Kissoilla on yhteiskunnassa kaksoisrooli sekä villinä metsästäjänä, että kesynä lemmikkieläimenä. Se, nähdäänkö kissa enemmän villinä vai kesynä vaikuttaa niiden asemaan, rooleihin ja kohteluun. Villeinä nähdyt kissat ovat ihmisten mielikuvissa kauempana kulttuurista, kun taas kesyinä nähdyt kissat päästetään lähelle kulttuuria, tai jopa sen sisälle. Jos kissaa pidetään villinä saalistajana, annetaan sen todennäköisemmin ulkoilla vapaana ja sen arvo ihmisten silmissä muodostuu tuholaistorjunnan ja aktiivisen toiminnan ympärille. Jos kissa taas nähdään enemmän kesynä, rajoitetaan sen liikkumista ainakin osittain, ja sen arvo muodostuu lemmikkieläimenä ja perheenjäsenenä näkemisen kautta.
Kissat on vuosituhansien ajan yhdistetty sosiaalisessa diskurssissa naisiin, ja tämä kissan ja naisen välinen yhteys on havaittavissa myös nykypäivänä. Kissojen yhdistymisen naisiin ja feminiinisyyteen voidaan katsoa heijastelevan laajemminkin yhteiskunnassa vallitsevia sukupuolirooleja. Kissat esitetään usein passiivisina, kun taas maskuliinisina nähdyt eläimet, kuten koirat ja hevoset, yhdistetään aktiivisuuteen. Tällaiset mielikuvat kulkevat käsi kädessä konservatiivisten sukupuoliroolien kanssa, joissa mies on aktiivinen, julkisessa tilassa vaikuttava toimija, kun taas naisella on yksityinen rooli kodinrakentaja.
Kissoilla on yhteiskunnassa kaksoisrooli sekä villinä metsästäjänä, että kesynä lemmikkieläimenä. Se, nähdäänkö kissa enemmän villinä vai kesynä vaikuttaa niiden asemaan, rooleihin ja kohteluun. Villeinä nähdyt kissat ovat ihmisten mielikuvissa kauempana kulttuurista, kun taas kesyinä nähdyt kissat päästetään lähelle kulttuuria, tai jopa sen sisälle. Jos kissaa pidetään villinä saalistajana, annetaan sen todennäköisemmin ulkoilla vapaana ja sen arvo ihmisten silmissä muodostuu tuholaistorjunnan ja aktiivisen toiminnan ympärille. Jos kissa taas nähdään enemmän kesynä, rajoitetaan sen liikkumista ainakin osittain, ja sen arvo muodostuu lemmikkieläimenä ja perheenjäsenenä näkemisen kautta.
Kissat on vuosituhansien ajan yhdistetty sosiaalisessa diskurssissa naisiin, ja tämä kissan ja naisen välinen yhteys on havaittavissa myös nykypäivänä. Kissojen yhdistymisen naisiin ja feminiinisyyteen voidaan katsoa heijastelevan laajemminkin yhteiskunnassa vallitsevia sukupuolirooleja. Kissat esitetään usein passiivisina, kun taas maskuliinisina nähdyt eläimet, kuten koirat ja hevoset, yhdistetään aktiivisuuteen. Tällaiset mielikuvat kulkevat käsi kädessä konservatiivisten sukupuoliroolien kanssa, joissa mies on aktiivinen, julkisessa tilassa vaikuttava toimija, kun taas naisella on yksityinen rooli kodinrakentaja.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38841]