Svaavokaali ja inessiivin päätevariantit oululaisopiskelijoiden puheessa

Tutkin pro gradu -tutkielmassani ammattiopistossa ja yliopistossa opiskelevien oululaisnuorten puhekieltä. Tutkimani kielenpiirteet ovat svaavokaali sekä inessiivin päätevariantit. Tutkimusaineistoni on kerännyt Päivi Tolonen syksyllä 2019, ja se koostuu kahdeksasta noin puolen tunnin mittaisesta ryhmä- ja parikeskustelusta. Keskusteluista neljä nauhoitettiin Oulun seudun ammattiopistolla ja neljä Oulun yliopistolla. Tutkimukseeni osallistui yhteensä 26 informanttia, joista 15 on naisia ja 11 miehiä. Informanteista 15 on Oulun seudun ammattiopistossa opiskelevia 17–18-vuotiaita nuoria ja 11 Oulun yliopistossa opiskelevia 18–24-vuotiaita nuoria aikuisia.

Teoreettiselta ja metodiselta taustaltaan tutkimukseni edustaa sosiolingvististä variaationtutkimusta. Tutkimuksessani tarkastelen, miten svaavokaali sekä inessiivin päätevariantit edustuvat aineistossani. Selvitän, vaikuttavatko sukupuoli ja koulutustausta tutkimieni kielenpiirteiden esiintymiseen. Analyysissani käsittelen myös sitä, onko keskustelukumppanilla ja keskustelutilanteella vaikutusta informanttien puheeseen.

Tutkimukseni aineistossa esiintyvistä inessiivin päätevarianteista 82,2 % on yleiskielen mukaisessa -ssA-muodossa ja 16,7 % yksinäis-s:llisessä -sA-muodossa. Lisäksi loppuheittoinen -s-varinatti edustuu 1,1 prosentissa tapauksista. Miehet käyttävät yksinäis-s:llistä inessiiviä huomattavasti naisia enemmän, sillä 31,1 % miesten puheessa esiintyvistä inessiivitapauksista on -sA-muodossa, kun taas naisilla vastaava luku on vain 6,9 %. Ammattiopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden välillä ei sen sijaan ilmene merkittävää eroa inessiivin päätteiden käytössä.

Svaavokaali esiintyy aineistossani 25 %:ssa niistä tapauksista, joissa sen käyttö on mahdollista. Sukupuolten välinen ero on jälleen huomattava: miesopiskelijoiden puheessa svaavokaalin esiintymisprosentti on 45,9 %, kun taas naisopiskelijoilla se on 12,6 %. Koulutustaustalla ei näytä olevan vaikutusta myöskään svaavokaalin esiintymiseen. Tutkimukseni aineistossa svaavokaalia esiintyy konsonanttiyhtymissä lj, lk, lm, lp, lv, hj, hl, hm, hn, hr, hv, nh ja rj. Svaallisia muotoja esiintyy useammin l-alkuisissa yhtymissä (28,8 %) kuin h-alkuisissa yhtymissä (21,3 %).

Aineiston perusteella voidaan päätellä, että informanttien murteenkäyttö lisääntyy keskustelun vapautuessa ja puheenaiheiden muuttuessa rennommiksi. Henkilökohtaiset ja emotionaaliset puheenaiheet näyttävät ainakin jossain määrin lisäävän svaavokaalin ja yksinäis-s:llisen inessiivin esiintymistä informanttien puheessa. Aineistossani esiintyy myös yksittäisiä merkkejä siitä, että informantit saattavat mukauttaa puhetyyliään lähemmäs keskustelukumppaniensa kieltä, mutta tämän ilmiön osalta aineistoni ei anna riittäviä perusteita laajempien johtopäätösten tekemiselle.

Tutkimukseni osoittaa, että svaavokaali ja yksinäis-s:llinen inessiivin pääte esiintyvät yhä huomattavasti oululaisnuorten puheessa, vaikka niiden käyttö on vähäisempää kuin monissa aiemmissa Oulun seudulla tehdyissä tutkimuksissa. Tutkimustulokseni tukevat aiempia havaintoja siitä, että miehet käyttävät murrepiirteitä naisia enemmän. Yllättävää sen sijaan on se, ettei tutkimukseni ammattiopisto-opiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden välillä esiinny merkittäviä eroja tarkastelemieni kielenpiirteiden käytössä.