Alkoholiperheiden lapset : kokemuksia suhteesta juovaan vanhempaan
Meriläinen, Suvi (2025-06-17)
Meriläinen, Suvi
S. Meriläinen
17.06.2025
© 2025 Suvi Meriläinen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202506174645
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202506174645
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kirjoituskutsuun vastanneiden, alkoholiperheissä kasvaneiden aikuisten kokemuksia suhteestaan juovaan vanhempaan lapsuudessa ja aikuisuudessa sekä suhteessa tapahtuneita muutoksia. Alkoholin ongelmakäyttöä ei enää nähdä entiseen tapaan yksilön haasteena, ja kiinnostus muille aiheutuvista haitoista on kasvanut. Suomessa noin puoli miljoonaa käyttää alkoholia siinä määrin, että heillä on kohonnut riski pitkäaikaisiin terveysvaikutuksiin. Alkoholi on myös merkittävä työikäisten kuolinsyy Suomessa. Muille aiheutuvat alkoholihaitat voivat olla monipuolisia ja jopa elämänmittaisia.
Tutkimuksen tavoitteena oli luoda ymmärrystä siitä, millaisia kokemuksia alkoholiperheiden lapsilla on suhteestaan juovaan vanhempaan. Tutkimus toteutettiin laadullisena, fenomenologisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin anonyymillä kirjoituskutsulla, joka jaettiin Jodel-sovelluksen Oulun yliopisto -kanavalla. Analysoitu aineisto koostui kahdeksan vastaajan kirjallisista vastauksista. Analyysissä seurattiin viisivaiheista Giorgin metodia ja sen tuloksena muotoiltiin yleiset merkitysverkostot vastaajien kokemuksista lapsuudessa, kokemuksista aikuisuudessa sekä muutoksista suhteessa.
Tulokset osoittavat, että kokemukset suhteesta juovaan vanhempaan ovat monipuolisia, vaihtelevia ja jopa ristiriitaisia. Kokemus suhteesta vanhempaan ei ollut yksiselitteisesti negatiivinen tai positiivinen, vaan negatiivisiin suhdekuvauksiin liitettiin positiivisia seikkoja ja päinvastoin. Positiivisia asioita olivat esimerkiksi paremmat ajanjaksot ja yhteinen tekeminen. Negatiivisia asioita olivat muun muassa vanhemmasta huolehtiminen ja riidat. Suhteissa tapahtui vaihtelua läheisestä etäiseksi ja päinvastoin. Kokemuksissa mainittiin tunteita, kuten viha, pelko, ikävä ja syyllisyys. Kokemukset sisälsivät samankaltaisuuksia, mutta myös poikkeavuuksia.
Tulokset ovat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Aineistosta havaittiin aiemmassakin tutkimuksessa havaittuja alkoholiperheille tyypillisiä piirteitä, kuten etäinen suhde ja konfliktit. Vastaajat kuvailivat myös positiivisia asioita. Määrällisesti negatiivisesti ja positiivisesti tai neutraalisti kuvailtujen suhteiden välillä ei ollut merkittävää eroa.
Tutkimuksen tavoitteena oli luoda ymmärrystä siitä, millaisia kokemuksia alkoholiperheiden lapsilla on suhteestaan juovaan vanhempaan. Tutkimus toteutettiin laadullisena, fenomenologisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin anonyymillä kirjoituskutsulla, joka jaettiin Jodel-sovelluksen Oulun yliopisto -kanavalla. Analysoitu aineisto koostui kahdeksan vastaajan kirjallisista vastauksista. Analyysissä seurattiin viisivaiheista Giorgin metodia ja sen tuloksena muotoiltiin yleiset merkitysverkostot vastaajien kokemuksista lapsuudessa, kokemuksista aikuisuudessa sekä muutoksista suhteessa.
Tulokset osoittavat, että kokemukset suhteesta juovaan vanhempaan ovat monipuolisia, vaihtelevia ja jopa ristiriitaisia. Kokemus suhteesta vanhempaan ei ollut yksiselitteisesti negatiivinen tai positiivinen, vaan negatiivisiin suhdekuvauksiin liitettiin positiivisia seikkoja ja päinvastoin. Positiivisia asioita olivat esimerkiksi paremmat ajanjaksot ja yhteinen tekeminen. Negatiivisia asioita olivat muun muassa vanhemmasta huolehtiminen ja riidat. Suhteissa tapahtui vaihtelua läheisestä etäiseksi ja päinvastoin. Kokemuksissa mainittiin tunteita, kuten viha, pelko, ikävä ja syyllisyys. Kokemukset sisälsivät samankaltaisuuksia, mutta myös poikkeavuuksia.
Tulokset ovat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Aineistosta havaittiin aiemmassakin tutkimuksessa havaittuja alkoholiperheille tyypillisiä piirteitä, kuten etäinen suhde ja konfliktit. Vastaajat kuvailivat myös positiivisia asioita. Määrällisesti negatiivisesti ja positiivisesti tai neutraalisti kuvailtujen suhteiden välillä ei ollut merkittävää eroa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38865]