"Sitä tuntee itsensä silloin niin surkeaksi ja täydellisen epäonnistuneeksi ihmiseksi." : työelämässä koetun häpeän diskurssianalyyttinen tarkastelu
Leskelä, Anniina (2025-06-17)
Leskelä, Anniina
A. Leskelä
17.06.2025
© 2025, Anniina Leskelä. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202506174644
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202506174644
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tarkastella, millaisia diskursseja työelämässä koettuun häpeään liittyy. Aineistona käytettiin Seija Lehtosen keräämää vapaamuotoista kirjoitusaineistoa, jossa eri alojen työntekijät kuvaavat kokemuksiaan työhön liittyvästä häpeästä. Tutkimus pohjautuu sosiaalisen konstruktionismin tieteenfilosofiseen viitekehykseen ja konstruktionistiseen diskurssianalyysiin, jossa kieli nähdään sosiaalisen todellisuuden rakentajana.
Analyysissä aineistosta tunnistettiin kolme keskeistä diskurssia: 1) Ammatillisen hierarkian diskurssi, jossa häpeä rakentuu suhteessa työn hierarkioihin, koulutustasoon ja asemaan, 2) Osaamisen ja riittämättömyyden diskurssi, jossa häpeä kytkeytyy epävarmuuteen omasta osaamisesta ja virheiden pelkoon, sekä 3) Ammatillisen roolin diskurssi, jossa häpeä syntyy ristiriidasta yksilön identiteetin ja työroolin odotusten välillä. Diskurssit myös limittyvät aineistossa keskenään ja rakentavat monikerroksisia häpeän kokemuksia.
Tutkimus osoittaa, ettei työelämässä koettu häpeä ole vain yksilöllinen tunne, vaan se kytkeytyy sosiaalisesti ja kielellisesti rakentuviin normeihin, valtarakenteisiin ja ammatillisiin odotuksiin. Häpeän ymmärtäminen kielellisesti rakentuvana ilmiönä voi auttaa purkamaan työelämän haitallisia käytäntöjä ja edistää psykologista turvallisuutta työyhteisöissä. The aim of this master’s thesis was to examine the discourses related to shame experienced in working life. The data consisted of freely written texts collected by Seija Lehtonen, in which employees from various fields describe their experiences of work-related shame. The study is based on the philosophical framework of social constructionism and constructionist discourse analysis, in which language is seen as constructor of social reality.
The analysis identified three key discourses: 1) The discourse of professional hierarchy, where shame is built in relation to the hierarchies of work, educational background and position, 2) The discourse of competence and inadequacy, where shame is linked to uncertainty about one’s own competence and fear of making mistakes, and 3) The discourse of professional role, where shame emerges from the conflict between the expectations of an individual’s identity and work role. Discourses also overlap in the data and build layered experiences of shame.
The study shows that shame in working life is not just an individual emotion, but is connected to socially and linguistically constructed norms, power structures and professional expectations. Understanding shame as a linguistically constructed phenomenon can help break down harmful practices in working life and promote psychological safety in work communities.
Analyysissä aineistosta tunnistettiin kolme keskeistä diskurssia: 1) Ammatillisen hierarkian diskurssi, jossa häpeä rakentuu suhteessa työn hierarkioihin, koulutustasoon ja asemaan, 2) Osaamisen ja riittämättömyyden diskurssi, jossa häpeä kytkeytyy epävarmuuteen omasta osaamisesta ja virheiden pelkoon, sekä 3) Ammatillisen roolin diskurssi, jossa häpeä syntyy ristiriidasta yksilön identiteetin ja työroolin odotusten välillä. Diskurssit myös limittyvät aineistossa keskenään ja rakentavat monikerroksisia häpeän kokemuksia.
Tutkimus osoittaa, ettei työelämässä koettu häpeä ole vain yksilöllinen tunne, vaan se kytkeytyy sosiaalisesti ja kielellisesti rakentuviin normeihin, valtarakenteisiin ja ammatillisiin odotuksiin. Häpeän ymmärtäminen kielellisesti rakentuvana ilmiönä voi auttaa purkamaan työelämän haitallisia käytäntöjä ja edistää psykologista turvallisuutta työyhteisöissä.
The analysis identified three key discourses: 1) The discourse of professional hierarchy, where shame is built in relation to the hierarchies of work, educational background and position, 2) The discourse of competence and inadequacy, where shame is linked to uncertainty about one’s own competence and fear of making mistakes, and 3) The discourse of professional role, where shame emerges from the conflict between the expectations of an individual’s identity and work role. Discourses also overlap in the data and build layered experiences of shame.
The study shows that shame in working life is not just an individual emotion, but is connected to socially and linguistically constructed norms, power structures and professional expectations. Understanding shame as a linguistically constructed phenomenon can help break down harmful practices in working life and promote psychological safety in work communities.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38841]