”Some on saanut minut joskus vihaamaan itseäni ja joskus taas rakastamaan itseäni sellaisena kuin olen.” : yhdeksäsluokkalaisten kokemuksia sosiaalisen median vaikutuksista minäkäsitykseen

Abstract

Nykypäivänä sosiaalisella medialla on merkittävä rooli nuorten jokapäiväisessä elämässä. Sosiaalisen median vahva rooli nuorten elämässä on herättänyt huolta sen mahdollisista vaikutuksista nuorten psyykkiseen hyvinvointiin sekä identiteetin kehitykseen.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin nuorten kokemuksia sosiaalisen median vaikutuksista minäkäsitykseen laadullisen tutkimuksen keinoin. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia nämä kokemukset ovat sekä miten Burnsin (1982) minäkäsitysteoria näyttäytyy kokemuksissa. Lisäksi tutkimme, millaisia minäkäsitykseen vaikuttavia rooleja sosiaalisella medialla ilmenee kokemuksien pohjalta minäkäsityksen ja sosiaalisen median välisessä vuorovaikutteisessa dialogissa. Tutkimukseen osallistui 13 yhdeksäsluokkalaista nuorta. Aineisto kerättiin kirjoitelmien muodossa käyttämällä kyselylomakkeita, jotka sisälsivät avoimen vastauslomakkeen apukysymyksineen. Aineistoa lähestyttiin hyödyntämällä narratiivista lähestymistapaa ja analyysimenetelmänä käytettiin temaattista narratiivista analyysia.

Temaattisen narratiivisen analyysimenetelmän myötä tutkielmassa muodostettiin teemataulukko, kaksi temaattista karttaa sekä toisen kartan tuloksia avaava raportti. Analyysin tuloksista selvisi, että sosiaalisen median vaikutukset minäkäsitykseen on laaja kokonaisuus, jossa näyttäytyvät niin positiiviset kuin negatiiviset vaikutukset. Vaikutukset teemoiteltiin viiteen eri teemaan. Sosiaalisen median koettiin näyttävän suuntaa elämäntavoille ja -tyyleille, luovan niin ulkonäkö- kuin menestymispaineita, auttavan ymmärtämään itseä sosiaalisen median käyttäjänä sekä mahdollistavan sosiaalista elämää ja itsensä löytämistä. Näistä teemoista kukin asettui useampaan Burnsin teorian ulottuvuuteen. Toisen teemakartan avulla keskityttiin sosiaalisen median minäkäsitykseen vaikuttaviin rooleihin, jotka jäsentyivät neljäksi eri teemaksi. Sosiaalinen media nähtiin yksilön sisäisen narratiivin tuottajana, elämänvalintojen suunnannäyttäjänä, sosiaalisen vuorovaikutuksen vahvistajana sekä ulkoisen todellisuuden muodostajana.

Tutkimuksen tuloksien perusteella sosiaalisella medialla voi olla merkittävä vaikutus nuorten minäkäsitykseen. Parhaimmillaan vaikutukset voivat liittyä minuuden ja sosiaalisen yhteisön vahvistumiseen, mutta pahimmillaan ne voivat lisätä ulkonäkö- ja suoriutumispaineita, vertailua sekä epävarmuutta itsestä. Tutkimuksen havainnot korostavat tarvetta ymmärtää syvemmin digitaalisen ympäristön vaikutuksia nuoruusiän identiteetin kehitykseen sekä tukea nuorten tervettä suhdetta sosiaaliseen mediaan.

Nowadays social media plays a significant role in adolescents’ everyday lives. Its strong presence in the lives of young people has raised concerns about the possible effects on adolescents’ psychological well-being and identity development.

This master’s thesis examined adolescents’ experiences regarding the effects of social media on their self-concept using qualitative research methods. The aim of the study was to explore these experiences and investigate how Burns’ (1982) self-concept theory is reflected in them. In addition, the study explored the essence of roles that arise in the essays of ninth-grade students concerning the dialogue between self-concept and social media. Thirteen students participated in the study. The data were collected using questionnaires that included open-ended response forms with auxiliary questions. A narrative approach was used, and the data were analyzed through thematic narrative analysis.

Using this method, the study produced a thematic table, two thematic maps and a report on the results of the second map. The results of the analysis revealed that the effects of social media on self-concept form a comprehensive whole, including both negative and positive aspects. The effects were categorized into five main themes, each of which was divided into several sub-themes. Social media was seen as a trendsetter platform for lifestyles and ways of living, as a source of appearance and success-related pressures, means of understanding oneself as a social media user and enabling social life and self-discovery. Each of these themes was aligned with several dimensions of Burns’ theory. The second map focused on the roles that influence self-concept through social media and was ultimately analyzed into four different themes. The role of social media was seen as a producer of an individual’s internal narrative, cultural bellwether of life choices, a reinforcer of social interactions and a constructor of external reality.

The results of the study suggest that social media can have a significant impact on young people’s self-concept. At best, the results relate to the strengthening of self and social connectedness, but at worst, they may increase the appearance and success-based comparison and self-doubt. The findings of this study highlight the need for a better understanding of the effects of the digital environment on the development of adolescent identity and for supporting young people’s healthy relationships with social media.