Yksilöllisyys ja kaksosuus identtisten kaksosten peruskoulukokemuksissa
Björklund, Emilia (2025-06-16)
Björklund, Emilia
E. Björklund
16.06.2025
© 2025 Emilia Björklund. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202506164565
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202506164565
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu- tutkielmani kautta identtisten kaksosten yksilöllistä kohtaamista ja kaksosuuden huomioimista peruskoulukokemuksissa. Lisäksi tuon esiin heidän kokemuksiaan kaksossuhteensa dynamiikasta ja suhteen vaikutuksista koulukokemuksiin.
Toteutin tutkimukseni laadullisesti sähköisen kyselylomakkeen avulla, sekä analysoin keräämäni aineiston aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti. Aineistoni koostui 12 kyselylomakevastauksesta. Vastaajat olivat iältään 18–35 vuotiaita ja olivat käyneet peruskoulunsa samassa koulussa identtisen kaksossisaruksensa kanssa.
Keskeiset tutkimustulokseni osoittivat, että identtisten kaksosten yksilöllisyyden ja kaksossuhteen huomioiminen peruskoulussa oli hyvin vaihtelevaa. Kaksosten koulukokemuksista ilmeni, että yksilöllisyys jäi usein huomiotta, kun ulkonäön samanlaisuuden korostaminen, tunnistamisvaikeudet ja oletukset kaksosten sisäisestä samanlaisuudesta nousivat esiin ympäristön toiminnassa. Opettajien ja luokkatovereiden harjoittama vertailu, kaksosuuden erikoisuuden korostaminen, sekä leimojen asettaminen heikensivät osaltaan kaksosten kokemusta omasta yksilöllisyydestään.
Yksilöllisyyttä tukevina tekijöinä nousivat esiin opettajan ja luokkatovereiden aito kiinnostus kaksosta ja hänen ominaisuuksiaan kohtaan, tunnistaminen, sekä oman nimen käyttäminen. Tärkeää oli myös opettajien kyky huomioida kaksosten yksilölliset tarpeet niin opetustilanteissa kuin niiden ulkopuolellakin. Lisäksi henkilökohtaiset vuorovaikutustilanteet, sekä yksilöllinen palautteenanto ja arviointi korostuivat keskeisinä tekijöinä kaksosten yksilöllisyyden tukemisessa.
Kaksossuhteen dynamiikka ilmeni koulukokemuksissa monin tavoin. Toisaalta kaksossuhde toimi voimavarana, tarjoten tukea, turvaa, ymmärrystä ja varman kaverin, mutta sen lisäksi suhteessa ilmeni myös negatiivista riippuvuutta, erilaisia rooleja, vertailua ja kilpailua, sekä tarvetta erottua sisaruksesta niin ulkoisesti, kuin omien valintojenkin kautta. Kuitenkin tutkimus korostaa sitä havaintoa, että jokainen kaksossuhde on ainutlaatuinen, eivätkä suhteen dynamiikat ole yleistettävissä kaikkiin kaksossuhteisiin.
Kaiken kaikkiaan tutkimus nostaa esiin opettajien osaamisen- ja tiedontarpeita. Kaksosten kehitysehdotukset koululle kohdistuvat erityisesti yksilölliseen kohtaamiseen, vertailun välttämiseen sekä koulun kykyyn tunnistaa ja käsitellä haitallisia kaksossuhteen dynamiikkoja. He toivoivat myös, että opettajat tarkastelisivat omia ennakkokäsityksiään ja toimintatapojaan kriittisesti, sekä perehtyisivät erottamiskäytänteisiin ja niiden seurauksiin. Huomiota kaivattiin myös siihen, että palautteenanto ja arviointi olisi oikeudenmukaista.
Toteutin tutkimukseni laadullisesti sähköisen kyselylomakkeen avulla, sekä analysoin keräämäni aineiston aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti. Aineistoni koostui 12 kyselylomakevastauksesta. Vastaajat olivat iältään 18–35 vuotiaita ja olivat käyneet peruskoulunsa samassa koulussa identtisen kaksossisaruksensa kanssa.
Keskeiset tutkimustulokseni osoittivat, että identtisten kaksosten yksilöllisyyden ja kaksossuhteen huomioiminen peruskoulussa oli hyvin vaihtelevaa. Kaksosten koulukokemuksista ilmeni, että yksilöllisyys jäi usein huomiotta, kun ulkonäön samanlaisuuden korostaminen, tunnistamisvaikeudet ja oletukset kaksosten sisäisestä samanlaisuudesta nousivat esiin ympäristön toiminnassa. Opettajien ja luokkatovereiden harjoittama vertailu, kaksosuuden erikoisuuden korostaminen, sekä leimojen asettaminen heikensivät osaltaan kaksosten kokemusta omasta yksilöllisyydestään.
Yksilöllisyyttä tukevina tekijöinä nousivat esiin opettajan ja luokkatovereiden aito kiinnostus kaksosta ja hänen ominaisuuksiaan kohtaan, tunnistaminen, sekä oman nimen käyttäminen. Tärkeää oli myös opettajien kyky huomioida kaksosten yksilölliset tarpeet niin opetustilanteissa kuin niiden ulkopuolellakin. Lisäksi henkilökohtaiset vuorovaikutustilanteet, sekä yksilöllinen palautteenanto ja arviointi korostuivat keskeisinä tekijöinä kaksosten yksilöllisyyden tukemisessa.
Kaksossuhteen dynamiikka ilmeni koulukokemuksissa monin tavoin. Toisaalta kaksossuhde toimi voimavarana, tarjoten tukea, turvaa, ymmärrystä ja varman kaverin, mutta sen lisäksi suhteessa ilmeni myös negatiivista riippuvuutta, erilaisia rooleja, vertailua ja kilpailua, sekä tarvetta erottua sisaruksesta niin ulkoisesti, kuin omien valintojenkin kautta. Kuitenkin tutkimus korostaa sitä havaintoa, että jokainen kaksossuhde on ainutlaatuinen, eivätkä suhteen dynamiikat ole yleistettävissä kaikkiin kaksossuhteisiin.
Kaiken kaikkiaan tutkimus nostaa esiin opettajien osaamisen- ja tiedontarpeita. Kaksosten kehitysehdotukset koululle kohdistuvat erityisesti yksilölliseen kohtaamiseen, vertailun välttämiseen sekä koulun kykyyn tunnistaa ja käsitellä haitallisia kaksossuhteen dynamiikkoja. He toivoivat myös, että opettajat tarkastelisivat omia ennakkokäsityksiään ja toimintatapojaan kriittisesti, sekä perehtyisivät erottamiskäytänteisiin ja niiden seurauksiin. Huomiota kaivattiin myös siihen, että palautteenanto ja arviointi olisi oikeudenmukaista.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38865]