"Kirjoitusvirheet harvemmin vahingoittavat ketään" : diskurssianalyyttinen tutkielma kielenhuollon merkityksestä sosiaalisessa mediassa

Abstract

Tutkin pro gradu -tutkielmassani sosiaalisessa median teksteihin liitettäviä kielenhuoltodiskursseja. Tarkastelen, millä tavoilla kielenhuollosta puhutaan sähköisen kyselylomakkeen vastauksissa. Jaoin Webropolissa laatimani kyselyn Facebookin Aristoteleen kantapää -ryhmässä 28.10.2024. Ryhmään kuului kyselyhetkellä noin 70 000 jäsentä, ja vastauksia kertyi vuorokauden aikana yhteensä 333. Kyselylomake koostuu monivalintakysymyksistä sekä avoimista kysymyksistä, joissa informantit perustelevat erilaisia sosiaalisen median tekstien kielenhuoltoon liittyviä väitteitä. Esittelen monivalintakysymysten vastaukset kaikilta 333 informantilta, mutta diskurssianalyysini kohteena on 109 vastausta, jotka karsin kaikista vastauksista kielenaineksen määrän perusteella. Analysoin vastauksia, joissa informantit perustelevat mielipidettään väitteeseen ”sosiaalisessa mediassa täytyy kirjoittaa kielenhuollon suositusten mukaan”.

Teoreettisena ja metodologisena viitekehyksenä sovellan sisällönanalyysia ja Norman Faircloughin (1989) kriittisen diskurssianalyysin mallia. Sisällönanalyysilla olen järjestänyt aineistoni yläluokiksi, jotka muodostavat diskursseja. Kriittisen diskurssianalyysin keinoin tarkastelen, mitkä kielenainekset aktivoivat aineistosta nousevia diskursseja. Tarkastelen lausumien substantiivi-, adjektiivi-, verbi- ja adverbivalintoja. Lisäksi kiinnitän huomiota lausumien modaalisuuteen, kielteisyyteen ja myönteisyyteen.

Olen eristänyt aineistosta kolme päädiskurssia, jotka jakautuvat aladiskursseihin. Päädiskurssit yleisyysjärjestyksessä ovat kielenkäyttäjät-diskurssi, kontekstidiskurssi ja hyvä kieli -diskurssi. Kielenkäyttäjät-diskurssi aktivoituu aineistossa 91 kertaa. Sen muodostavat osallisuuden, monenlaisten kirjoittajien ja kommunikoinnin aladiskurssit. Osallisuuden aladiskurssia aktivoivissa lausumissa yksilön mahdollisuus osallistua keskusteluihin nähdään kielenhuollon suositusten noudattamista tärkeämpänä. Monenlaisten kirjoittajien aladiskurssissa tuodaan esille taustoiltaan ja taidoiltaan erilaiset sosiaalisen median käyttäjät. Laajan käyttäjäjoukon vuoksi kirjoituksilta ei voida odottaa täydellistä kielenhuollon suositusten noudattamista. Kommunikointi-aladiskurssissa sosiaalisen median kirjoitukset nähdään ennen kaikkea vuorovaikutuksen välineenä, jolloin tärkeintä on ymmärretyksi tuleminen.

Kontekstidiskurssi aktivoituu aineistossa 70 kertaa. Sen muodostavat riippuu tilanteesta -aladiskurssi ja virheiden sallimisen aladiskurssi. Riippuu tilanteesta -aladiskurssia aktivoivat lausumat, joissa tuodaan esille kielen vaihtelu eri tilanteissa. Virallisissa yhteyksissä kielenhuollolla on enemmän merkitystä kuin epävirallisissa yhteyksissä. Virheiden sallimisen aladiskurssissa sosiaalinen media merkityksellistetään alustana, joka sallii kielenhuollon suositusten vastaisen kirjoittamisen. Hyvä kieli -diskurssi aktivoituu aineistossa 54 kertaa. Siihen kuuluvat pyrkimys hyvään kieleen - ja suomen kielen arvostaminen -aladiskurssit. Pyrkimys hyvään kieleen -aladiskurssissa painotetaan pyrkimystä hyvään kieleen ja perusrakenteiden osaamista. Suomen kielen arvostamisen aladiskurssissa kielenhuollon suositusten noudattamista vaaditaan selkeämmin vedoten oman kielemme arvostamiseen ja kielen normien säilymiseen. Hyvä kieli -päädiskurssia aktivoivissa lausumissa toistuu käsitys jonkinlaisesta hyvästä ja oikeasta kielestä.