Muunsukupuolisen identiteettisanaston semantiikkaa ekspertti- ja arkikielessä

Abstract

Käsittelen tutkielmassani suomenkielisiä muunsukupuolisia käsitteitä. Havainnoin vertailevalla otteella yhteensä kymmenen termin merkityksiä ekspertti- ja arkikontekstissa sekä selvitän sanaston nykyistä kehitysvaihetta. Tutkin lisäksi rajaamani termistön prototyypin eli termin, jota todennäköisimmin käytetään muunsukupuolisista. Olen kartoittanut verrokeiksi Setan sekä Kielitoimiston sanakirjan määritelmiä, ja tämän jälkeen Webropol-kyselytutkimuksella Oulun yliopiston opiskelijoiden näkemyksiä samoista käsitteistä. Tutkimusaineistoni koostuu siis sanakirjaosumista ja 632 opiskelijan kyselyvastauksesta.

Tutkimuspohjana käytän kognitiivisen semantiikan teorioita. Keskeisimpiin kuuluvat Eleanor Roschin kehittelemä prototyyppiteoria sekä Charles Fillmoren muotoilema kehyssemantiikka. Lisäksi hyödynnän queer-lingvistiikkaa taustoittamaan tutkimukseni lähtökohtia. Analyysivaiheessa olen purkanut määritelmät ominaisuuksiksi ja päätellyt, mihin kukin käsite sijoittuu kategorian sisäisessä hierarkiassa. Roschin taksonomiassa on yhteensä kolme tasoa, joita kutsun ylä-, keski- ja alatasoksi. Vähiten määrittäviä ominaisuuksia sisältävät termit olen sijoittanut ylätasolle, mistä alkaen termit tarkentuvat aina alatasolle saakka. Prototyyppianalyysin olen tehnyt sen perusteella, mitkä käsitteet sijoittuvat perustasolle, missä tyypillisimmin käytetyt termit ovat.

Analyysin kautta olen todennut, että suomenkielinen queer-sanasto on yhä kriittisessä kehitysvaiheessa ja osa termeistä vakiintumattomia. Käytetyimmät termit, kuten muunsukupuolinen ja ei-binäärinen, ovat selkeitä prototyyppijäseniä molemmista näkökulmista käsin. Tarkemmin määritellyt, kuten demimies tai deminainen sekä androgyyni, jäävät hierarkian marginaaliosiin. Kehysanalyysillä olen osoittanut, että muunsukupuolisuuteen liitetään ulkonäköön, käyttäytymiseen, seksuaalisuuteen ja jopa stereotypioihin liittyviä konnotaatioita, jotka vaikuttavat käsitteiden ymmärrykseen ja käyttöön. Sanakirjamääritelmät ja arkikielen käsitykset eivät aina vastaa toisiaan, mutta niissä on havaittavissa myös yhteisiä piirteitä. Sanakirjamääritelmät edustavat usein yleistettyjä tai neutraaleja merkityksiä, kun taas arkikieli paljastaa kontekstuaalisempia ja henkilökohtaisempia näkökulmia.

Olen myös havainnut, että muunsukupuolisuuden kielellinen ilmaisu on semanttisesti moniulotteinen ja kulttuurisosiaalisesti merkityksellinen prosessi. Käsitteiden jatkuva muotoutuminen ilmentää kielen ja todellisuuden vuorovaikutusta, mikä tekee aiheesta ajankohtaisen tulevan kielipolitiikan ja sanaston kehityksen näkökulmasta. Aihetta voisi tutkia lisää eri semantiikan teorioiden avulla ja korpusanalyysillä, kun aineisto laajenee ilmiön yleistymisen myötä.