Spiritualistinen antieugeniikka : Alfred Russel Wallacen yhteiskunnallinen ajattelu 1862–1913

Abstract

Alfred Russel Wallace (1823–1913) oli yksi viktoriaanisen Englannin merkittävistä luonnontieteilijöistä ja yhteiskunnallisista ajattelijoista. Laajalle yleisölle Wallace on myöhemmin jäänyt etäiseksi, mutta 2000-luvun aikana Wallacen perintö on kokenut uuden herätyksen tutkijoiden piirissä. Wallacen ajattelusta on nostettu esillä erilaisia osia, mikä on laajentanut kuvaa hänen ajattelustaan. Merkittävimmät luonnontieteelliset työnsä Wallace teki evoluutioteorian parissa. Wallace kehitti luonnonvalinnan mekanismiin perustuvaan evoluutioteorian itsenäisesti Charles Darwinista (1809–1882).

Tässä tutkielmassa tarkoituksenani ei ole laajemmin käsitellä Wallacen luonnontieteellistä työtä. Sen sijaan tavoitteenani on pääasiallisesti Wallacen omaelämäkertaa lähteenäni käyttäen pohtia hänen keskeistä yhteiskunnallista ajatteluaan spiritualismin ja eugeniikan konteksteissa. Wallace oli arvostettu ja vakavasti otettava luonnontieteilijä, joka muistetaan myös kannanotoista aikansa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Wallacen yllättävä ajankohtaisuus teemoissa kuten tasa-arvo ja naisten oikeudet on keskeinen syy, miksi hän on yhä tutkimisen arvoinen ajattelija.

Kuten edellä kerroin, käytän pääasiallisena lähteenäni Wallacen vuonna 1905 kirjoittamaa kaksiosaista omaelämäkertaa. Lisäksi olen ottanut tutkielmaani mukaan muutamia lyhyitä aiheen kannalta keskeisiä laajentavia lähteitä. Wallace julkaisi 90-vuotisen elämänsä aikana huiman määrän erilaisia kirjoituksia, joiden läpikäyminen kokonaisuudessaan tätä tutkielmaa varten olisi ollut mahdotonta. Perusteena valinnalleni on se, että elämäkerta on yksi viimeisimpiä Wallacen laajoja tuotoksia, jolloin se edustaa hänen lopullisinta ajatteluaan. Lisäksi elämäkerta käsittelee laajasti eri aiheita ja ajattelun muutoksia, jolloin tutkielmani ei ole rajoittunut yksittäiseen teemaan.

Lukiessani Wallacen kirjoituksia olen ottanut huomioon lähdekriittisen näkökulman, että kyseessä on Wallacen subjektiivinen käsitys omasta elämästään ja ympäröivästä maailmasta. Tutkimuksen kysymysten kannalta subjektiivisuus ei kuitenkaan ole huono asia, kunhan lähdettä tukee laadukas tutkimuskirjallisuus. Wallace oli usein hyvin itsekriittinen kuvauksissaan omasta elämästään, joten kyseessä ei ollut hänen pyrkimyksensä selitellä asioita parhain päin. Kuitenkin Wallace toi myös esille asioita, joissa hän koki onnistuneensa.

Menetelmänäni oli alkuperäislähteiden lähiluku. Tein lähteistä muistiinpanoja temaattisesti jaoteltuna, jonka avulla pystyin luomaan laajempia kokonaisuuksia keskeisistä teemoista. Eri teemat esiintyivät aineistoissa ripoteltuina, jolloin niiden kokoaminen selkeiksi kokonaisuuksiksi oli tarpeellista. Näiden muistiinpanojen pohjalta etsin laajempaa kontekstia ja tutkijoiden välisiä eriävyyksiä tutkimuskirjallisuudesta. Tämä ohjasi työn lopullista suuntaa ja kokonaisuutta. Wallacesta oli saatavilla lopulta verrattain paljon tutkimusta, joskin paljon siitä oli rajaukseltaan enemmän luonnontieteellistä pohdintaa. Eri tutkijat ovat käyttäneet päätelmissään paljon samoja aineistoja, mutta silti näkemykset ovat välillä kaukana toisistaan. Olen pyrkinyt käsittelyssäni tarttumaan näihin kiistanalaisiin kysymyksiin laajentamalla pohdintaa lähteisiin, joihin tutkijat eivät ole yleisesti viitanneet. Erityisesti toinen pääaiheeni, eugeniikka, on tutkijakuntaa hajottava teema.

Tarkoituksenani on seuraavissa luvuissa rakentaa yhtenäinen ja johdonmukainen kuva Wallacen lopulta teistiseksi muodostuneesta luonnonvalinnan teoriasta sekä maailmankuvasta. Käytännössä Wallace kääntyi uskomaan älykkään suunnittelijan eli jonkinlaisen Jumalan vaikutukseen kaikkien lajien kehityksen eli evoluution takana. Wallacen älykäs suunnittelija ei kuitenkaan ollut kristillinen Jumala. Keskeistä kokonaisuudelle oli Wallacen vakuuttuminen spiritualismin mahdollisuuksista sekä tämän vaikutuksista muuhun ajatteluun.

Ensimmäinen tutkimuskysymykseni on se, miksi juuri Wallace vakuuttui spiritualismista monien muiden hänen vertaistensa jäädessä skeptikoiksi. Mikä teki spiritualismista liikkeen, joka veti Wallacea puoleensa? Vaikka spiritualismi oli laaja ilmiö 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla, herätti se epäilyksiä monien Wallacen kaltaisen tiedeyhteisön jäsenien sekä myös tiedeyhteisön ulkopuolisten henkilöiden keskuudessa. Kuitenkin on tärkeää muistaa, että 1800-luvulla spiritualismi oli monessa suhteessa osa vakavasti otettavaa tiedettä. Näin ollen toiminta, joka nykysilmin näyttäytyy kyseenalaisena ei välttämättä ollut sitä aikaisemmin.

Spiritualismin käsittelyn jälkeen tarkoituksenani on siirtyä pohtimaan Wallacesta kirjoittaneiden tutkijoiden osittain rajusti toisistaan eroavia käsityksiä siitä, oliko Wallace täysin eugeniikkaa vastaan vai ei. Wallacen spiritualistisella maailmankuvalla ja tätä kautta teistisellä luonnonvalinnan teorialla oli selkeä yhteys ajatteluun eugeniikasta. Moni spiritualisti oli eugeniikan kannalla, mutta Wallacen tulkinta poikkesi tästä. Miksi näin oli? Naisten oikeuksista tuli keskeinen osa Wallacen ratkaisua ongelmaan, jonka eugeniikan kannattajat pyrkivät rajoittavilla toimillaan luomaan saamaan aikaan.

Pyrin osoittamaan, että Wallace vastusti eugeniikkaa kokonaisuutena hänen omiin kirjoituksiinsa perustuen. Yhdistän tähän keskusteluun myös Wallacen laajemman spiritualistisen maailmankuvan sekä toimet 1800-luvun rokotevastaisessa liikkeessä ja naisten oikeuksien suhteen. Miksi Wallace oli eugeniikkaa vastaan tilanteessa, jossa lähtökohtaisesti hänen ajatteluunsa olisi voinut sopia eugeniikka? Miksi osalla Wallace-tutkijoista on käsitys, että Wallace ei täysin vastustanut eugeniikkaa?