Kansanterveyden edistäminen elintarvikkeisiin kohdistettujen haittaverojen avulla
Honkanen, Maija (2025-06-16)
Honkanen, Maija
M. Honkanen
16.06.2025
© 2025 Maija Honkanen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202506164468
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202506164468
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kansanterveyden edistämistä elintarvikkeisiin kohdistettujen haittaverojen avulla, ja erityisesti sitä, miten tietyillä valmisteveroilla pyritään vaikuttamaan yksilöiden kulutuskäyttäytymiseen ja sitä kautta kansantautien ja niiden riskitekijöiden esiintyvyyden madaltamiseen.
Tutkielmassa keskitytään pääosin tarkastelemaan sokeri-, makeis- ja virvoitusjuomaveroa. Edellä mainitut ovat keskeisimpiä Suomen kontekstissa, sillä niistä kaksi ensimmäistä on ollut aiemmin ja virvoitusjuomavero on edelleen käytössä. Lisäksi tarkastellaan ja arvioidaan muualla maailmassa käytössä olevien tai olleiden elintarvikkeille asetettujen valmisteverojen tehokkuutta.
Taloudellisilla ohjauskeinoilla, kuten verotuksella, voidaan pyrkiä vaikuttamaan kotitalouksien kulutukseen muun muassa kansanterveydellisten syiden vuoksi. Valmisteverojen keskeinen päämäärä verovarojen kartuttamisen rinnalla on kansanterveyden parantaminen. Tausta-ajatus haittaverotuksessa onkin se, että veron vaikutuksesta epäterveellisten hyödykkeiden hinnat nousevat, mikä vaikuttaa kuluttajien valintoihin; kuluttajat eivät välttämättä ole halukkaita maksamaan hyödykkeistä korkeampaa hintaa, jolloin he saattavat lopettaa tai vähentää kyseisen tuotteen kuluttamisen tai siirtyä kuluttamaan jotakin muuta.
Aihe on monimuotoinen, sillä se kattaa yksilön, yritysten ja yhteiskunnan näkökulman. Yhteiskunnan näkökulmasta verotuloja tarvitaan kasvavissa määrin väestön ikääntyessä, ja kansanterveyden parantaminen on tärkeää sekä taloudellisesta että inhimillisestä näkökulmasta. Yksilön näkökulmasta oma henkilökohtainen terveydentila mahdollistaa asioita, kuten työnteon ja erinäisiä vapaa-ajan harrastuksia. Yksilön heikko terveydentila puolestaan voi vaikeuttaa työntekoa ja sitä kautta vaikuttaa muun muassa taloudelliseen tilanteeseen ja koettuun tyytyväisyyteen. Yksilö eli kuluttaja myös rationaalisesti haluaisi, että hyödykkeet olisivat mahdollisimman saavutettavia eli edullisia eikä veroja täytyisi maksaa liikaa. Toisaalta kansalaiset hyötyvät verojen maksamisesta monella tavalla julkisten palveluiden, kuten terveydenhuollon, kautta. Toimintakykyiset kansalaiset ovat myös yritysten etu, sillä työkykyiset työntekijät mahdollistavat yritystoiminnan jatkumisen. Työntekijöiden sairastavuus näkyy muun muassa sairauspoissaoloina ja työkyvyttömyyseläkkeinä. Kansanterveys vaikuttaakin jokaisella yhteiskunnan tasolla.
Tutkielmassa keskitytään pääosin tarkastelemaan sokeri-, makeis- ja virvoitusjuomaveroa. Edellä mainitut ovat keskeisimpiä Suomen kontekstissa, sillä niistä kaksi ensimmäistä on ollut aiemmin ja virvoitusjuomavero on edelleen käytössä. Lisäksi tarkastellaan ja arvioidaan muualla maailmassa käytössä olevien tai olleiden elintarvikkeille asetettujen valmisteverojen tehokkuutta.
Taloudellisilla ohjauskeinoilla, kuten verotuksella, voidaan pyrkiä vaikuttamaan kotitalouksien kulutukseen muun muassa kansanterveydellisten syiden vuoksi. Valmisteverojen keskeinen päämäärä verovarojen kartuttamisen rinnalla on kansanterveyden parantaminen. Tausta-ajatus haittaverotuksessa onkin se, että veron vaikutuksesta epäterveellisten hyödykkeiden hinnat nousevat, mikä vaikuttaa kuluttajien valintoihin; kuluttajat eivät välttämättä ole halukkaita maksamaan hyödykkeistä korkeampaa hintaa, jolloin he saattavat lopettaa tai vähentää kyseisen tuotteen kuluttamisen tai siirtyä kuluttamaan jotakin muuta.
Aihe on monimuotoinen, sillä se kattaa yksilön, yritysten ja yhteiskunnan näkökulman. Yhteiskunnan näkökulmasta verotuloja tarvitaan kasvavissa määrin väestön ikääntyessä, ja kansanterveyden parantaminen on tärkeää sekä taloudellisesta että inhimillisestä näkökulmasta. Yksilön näkökulmasta oma henkilökohtainen terveydentila mahdollistaa asioita, kuten työnteon ja erinäisiä vapaa-ajan harrastuksia. Yksilön heikko terveydentila puolestaan voi vaikeuttaa työntekoa ja sitä kautta vaikuttaa muun muassa taloudelliseen tilanteeseen ja koettuun tyytyväisyyteen. Yksilö eli kuluttaja myös rationaalisesti haluaisi, että hyödykkeet olisivat mahdollisimman saavutettavia eli edullisia eikä veroja täytyisi maksaa liikaa. Toisaalta kansalaiset hyötyvät verojen maksamisesta monella tavalla julkisten palveluiden, kuten terveydenhuollon, kautta. Toimintakykyiset kansalaiset ovat myös yritysten etu, sillä työkykyiset työntekijät mahdollistavat yritystoiminnan jatkumisen. Työntekijöiden sairastavuus näkyy muun muassa sairauspoissaoloina ja työkyvyttömyyseläkkeinä. Kansanterveys vaikuttaakin jokaisella yhteiskunnan tasolla.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38865]