Rakenteellisen kontrollin spatiaalinen analyysi orogeenisissa kultaesiintymissä ja sen soveltaminen prospektiivisuusmallinnuksessa
Kolehmainen, Ville (2025-06-13)
Kolehmainen, Ville
V. Kolehmainen
13.06.2025
© 2025 Ville Kolehmainen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202506134454
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202506134454
Tiivistelmä
Arkeeisella Ilomantsin vihreäkivivyöhykkeellä sijaitsee Hatun liuskejakso, jossa on useita tunnettuja kultaesiintymiä. Hatun liuskejakson kultaesiintymät ovat syntytavaltaan orogeenisia ja vahvasti rakenteellisesti kontrolloituja. Kultasiintymät ovat usein metasedimentteihin liittyviä, mutta esiintymiä tunnetaan myös tonaliitissa. Kultamineralisaatiot Hatun liuskejaksolla sijaitsevat kvartsi-, karbonaatti-, ja kvartsi- turmaliinijuonissa.
Tutkimukseni tavoitteena oli löytää uusia korkean prospektiivisuuden alueita Hatun liuskejaksolta. Uusien alueiden löytämiseen käytettiin prospektiivisuusmallinnusta. Malminetsintämallinnuksessa yhdistetään mineralisaatioprosesseja kuvaavia piirteitä useista geotieteellisistä tietokokonaisuuksista. Rakennetiedot ovat ratkaisevan tärkeitä malminetsinnässä, mutta niiden kerääminen on haastavaa ja työlästä. Tämän ongelman ratkaisemiseksi tässä tutkimuksessa käytettiin mallintamisessa rakenteellisen tiedon keräämiseen lentomittauksella saatavaa aeromegneettistä tietoa, jolle tehtiin spatiaalista analyysiä tunnettujen kultaesiintymien ja aineistosta erotettujen lineamenttien välillä. Tutkimuksessa huomattiin vahva yhteys niiden välillä. Suuri osa tunnetuista esiintymistä sijaitsi 0-300 metrin etäisyydellä lineamenteista ja 300-700 metrin etäisyydellä myös melko suuri osa. Siitä kauemmaksi mentäessä lineamenttien vaikutus oli heikko. Geofysiikan aineiston lisäksi tutkimuksessa käytettiin moreeni- ja kalliogeokemiallista dataa, sekä kallioperäkarttoja.
Tiedoista luotiin mineralisaatioprosesseja kuvaavia ennustavia karttatasoja malminetsintämallinnusta varten. Käytettyjen elementtien valinta tehtiin mineraalisysteemimallia hyödyntäen. Lopullinen propektiivisuusmalli saatiin yhdistämällä kaikki karttatasot eri painoarvoja käyttäen ArcGIS Pro- ohjelmistossa. Tuloksena saatu prospektiivisuusmalli on käyttökelpoinen, sen korreloidessa hyvin litologian ja rakenteellisen aineiston kanssa.
Tutkimukseni tavoitteena oli löytää uusia korkean prospektiivisuuden alueita Hatun liuskejaksolta. Uusien alueiden löytämiseen käytettiin prospektiivisuusmallinnusta. Malminetsintämallinnuksessa yhdistetään mineralisaatioprosesseja kuvaavia piirteitä useista geotieteellisistä tietokokonaisuuksista. Rakennetiedot ovat ratkaisevan tärkeitä malminetsinnässä, mutta niiden kerääminen on haastavaa ja työlästä. Tämän ongelman ratkaisemiseksi tässä tutkimuksessa käytettiin mallintamisessa rakenteellisen tiedon keräämiseen lentomittauksella saatavaa aeromegneettistä tietoa, jolle tehtiin spatiaalista analyysiä tunnettujen kultaesiintymien ja aineistosta erotettujen lineamenttien välillä. Tutkimuksessa huomattiin vahva yhteys niiden välillä. Suuri osa tunnetuista esiintymistä sijaitsi 0-300 metrin etäisyydellä lineamenteista ja 300-700 metrin etäisyydellä myös melko suuri osa. Siitä kauemmaksi mentäessä lineamenttien vaikutus oli heikko. Geofysiikan aineiston lisäksi tutkimuksessa käytettiin moreeni- ja kalliogeokemiallista dataa, sekä kallioperäkarttoja.
Tiedoista luotiin mineralisaatioprosesseja kuvaavia ennustavia karttatasoja malminetsintämallinnusta varten. Käytettyjen elementtien valinta tehtiin mineraalisysteemimallia hyödyntäen. Lopullinen propektiivisuusmalli saatiin yhdistämällä kaikki karttatasot eri painoarvoja käyttäen ArcGIS Pro- ohjelmistossa. Tuloksena saatu prospektiivisuusmalli on käyttökelpoinen, sen korreloidessa hyvin litologian ja rakenteellisen aineiston kanssa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38841]