"Taskussa se polttelee liikaa" : diskurssianalyyttinen tutkimus äidinkielenopettajien kokemuksista kännyköiden käytöstä oppitunneilla
Nummela, Anna (2025-06-12)
Nummela, Anna
A. Nummela
12.06.2025
© 2025, Anna Nummela. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202506124440
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202506124440
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen diskursseja, joita äidinkielenopettajat aktivoivat vastauksissaan kyselyyn kännyköiden käytöstä kouluissa. Tutkielmani tavoitteena on luoda mahdollisimman tarkka kuvaus äidinkielenopettajien näkemyksistä kännyköiden käytöstä kouluissa sekä selvittää, miten he kielentävät haluavansa asiaan liittyvää lainsäädäntöä mahdollisesti kehitettävän.
Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä toimii Norman Faircloughin (1989) kehittämä kriittisen diskurssianalyysin malli. Kriittinen diskurssianalyysi on diskurssianalyysin muoto, joka perustuu ajatukselle kielestä sosiaalisena prosessina ja todellisuutta konstruoivana resurssina. Tässä tutkielmassa määrittelen diskurssin vakiintuneena puhumisen tapana sekä merkitysjärjestelmänä, joka rakentaa sosiaalista todellisuutta. Tavoitteena kriittisessä diskurssianalyysissa on kielenkäytön syvällisen tarkastelun avulla tehdä näkyväksi yhteiskunnallisia ilmiöitä ja ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä kehitystyöhön. Tässä työssä yhteiskunnallinen yhteys muodostuu tutkielman kirjoitushetkellä tekeillä olleesta kännyköiden käyttöä kouluissa rajoittavasta lakimuutoksesta.
Tutkielmani aineistona toimii sähköisen kyselylomakkeen vastaukset. Aineisto on kerätty syksyllä 2024 jakamalla kyselylinkkiä pääasiassa äidinkielenopettajille suunnattuihin Facebook-ryhmiin. Aineisto on analysoitu Maija Saviniemen (2015) väitöskirjan metodologiaa mukaillen.
Aineistossani aktivoituu kolme pienempiin aladiskursseihin jakautuvaa päädiskurssia, jotka ovat suuruusjärjestyksessä haittadiskurssi, koulun sääntely -diskurssi ja yhteiskunnan sääntely -diskurssi. Näiden lisäksi aineistosta erottuu hyötydiskurssi, joka ei pienen kokonsa vuoksi jakaudu aladiskursseihin.
Puhelinten negatiivisia puolia korostava haittadiskurssi pitää sisällään kolme aladiskurssia, jotka ovat oppimis- ja keskittymisdiskurssi, puhelinten addiktiivisuus -diskurssi sekä sosiaaliset taidot ja suhteet -diskurssi. Koulun sääntely -diskurssissa painotetaan tarvetta säilyttää päätäntävalta puhelinten käytön rajoittamisesta kouluilla. Sen aladiskurssit ovat puhelimet oppitunneilla -diskurssi, opettajan vastuu -diskurssi ja ei muutosta -diskurssi. Yhteiskunnan sääntely -diskurssissa otetaan kantaa siihen, pitäisikö yhteiskunnan velvoittaa lainsäädännöllä koulut toteuttamaan yhtenäistä puhelinten täyskieltoa. Sen aladiskurssit ovat täyskieltoa puoltava diskurssi, täyskielto mahdottomuutena -diskurssi ja täyskieltoa vastustava diskurssi.
Tutkielmani suurin yksittäinen diskurssi ja samalla merkittävin tulos on puhelimet oppitunneilla -diskurssi. Siinä parhaaksi ratkaisuksi puhelimiin liittyviin ongelmiin kielennetään kännykkäparkki, johon puhelimet kerättäisiin oppituntien ajaksi. Tässä diskurssissa lakimuutokselta toivotaan siis opettajille selkeää oikeutta kerätä puhelimet pois oppituntien ajaksi. Näin säilyisi kuitenkin mahdollisuus ottaa puhelimet käyttöön opettajan niin halutessa.
Tämän pro gradu -tutkielman kirjoitusprosessin aikana eduskunta hyväksyi lakimuutoksen, joka sallii puhelinten käytön oppitunneilla vain opettajan erityisluvalla. Syksyllä 2025 voimaan astumassa oleva muutos vaikuttaa tämän tutkielman perusteella vastaavan melko hyvin äidinkielenopettajien toiveita. Myöhemmin olisi kuitenkin kiinnostavaa tutkia, miten uudistus on käytännössä vaikuttanut koulujen arkeen.
Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä toimii Norman Faircloughin (1989) kehittämä kriittisen diskurssianalyysin malli. Kriittinen diskurssianalyysi on diskurssianalyysin muoto, joka perustuu ajatukselle kielestä sosiaalisena prosessina ja todellisuutta konstruoivana resurssina. Tässä tutkielmassa määrittelen diskurssin vakiintuneena puhumisen tapana sekä merkitysjärjestelmänä, joka rakentaa sosiaalista todellisuutta. Tavoitteena kriittisessä diskurssianalyysissa on kielenkäytön syvällisen tarkastelun avulla tehdä näkyväksi yhteiskunnallisia ilmiöitä ja ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä kehitystyöhön. Tässä työssä yhteiskunnallinen yhteys muodostuu tutkielman kirjoitushetkellä tekeillä olleesta kännyköiden käyttöä kouluissa rajoittavasta lakimuutoksesta.
Tutkielmani aineistona toimii sähköisen kyselylomakkeen vastaukset. Aineisto on kerätty syksyllä 2024 jakamalla kyselylinkkiä pääasiassa äidinkielenopettajille suunnattuihin Facebook-ryhmiin. Aineisto on analysoitu Maija Saviniemen (2015) väitöskirjan metodologiaa mukaillen.
Aineistossani aktivoituu kolme pienempiin aladiskursseihin jakautuvaa päädiskurssia, jotka ovat suuruusjärjestyksessä haittadiskurssi, koulun sääntely -diskurssi ja yhteiskunnan sääntely -diskurssi. Näiden lisäksi aineistosta erottuu hyötydiskurssi, joka ei pienen kokonsa vuoksi jakaudu aladiskursseihin.
Puhelinten negatiivisia puolia korostava haittadiskurssi pitää sisällään kolme aladiskurssia, jotka ovat oppimis- ja keskittymisdiskurssi, puhelinten addiktiivisuus -diskurssi sekä sosiaaliset taidot ja suhteet -diskurssi. Koulun sääntely -diskurssissa painotetaan tarvetta säilyttää päätäntävalta puhelinten käytön rajoittamisesta kouluilla. Sen aladiskurssit ovat puhelimet oppitunneilla -diskurssi, opettajan vastuu -diskurssi ja ei muutosta -diskurssi. Yhteiskunnan sääntely -diskurssissa otetaan kantaa siihen, pitäisikö yhteiskunnan velvoittaa lainsäädännöllä koulut toteuttamaan yhtenäistä puhelinten täyskieltoa. Sen aladiskurssit ovat täyskieltoa puoltava diskurssi, täyskielto mahdottomuutena -diskurssi ja täyskieltoa vastustava diskurssi.
Tutkielmani suurin yksittäinen diskurssi ja samalla merkittävin tulos on puhelimet oppitunneilla -diskurssi. Siinä parhaaksi ratkaisuksi puhelimiin liittyviin ongelmiin kielennetään kännykkäparkki, johon puhelimet kerättäisiin oppituntien ajaksi. Tässä diskurssissa lakimuutokselta toivotaan siis opettajille selkeää oikeutta kerätä puhelimet pois oppituntien ajaksi. Näin säilyisi kuitenkin mahdollisuus ottaa puhelimet käyttöön opettajan niin halutessa.
Tämän pro gradu -tutkielman kirjoitusprosessin aikana eduskunta hyväksyi lakimuutoksen, joka sallii puhelinten käytön oppitunneilla vain opettajan erityisluvalla. Syksyllä 2025 voimaan astumassa oleva muutos vaikuttaa tämän tutkielman perusteella vastaavan melko hyvin äidinkielenopettajien toiveita. Myöhemmin olisi kuitenkin kiinnostavaa tutkia, miten uudistus on käytännössä vaikuttanut koulujen arkeen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38824]