Menneisyys mediassa : Itämeren alueen esihistoria suomalaisissa sanoma- ja aikakauslehdissä 2017-2021
Södö, Maria (2025-06-12)
Södö, Maria
M. Södö
12.06.2025
© 2025 Maria Södö. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202506124439
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202506124439
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia ajallisia, alueellisia ja sisällöllisiä piirteitä suomalaisessa sanoma- ja aikakauslehdistössä julkaistu Itämeren alueen esihistoriaa käsittelevä kirjoittelu saa sekä millaisia teemoja lehtijutuissa esiintyy. Tutkimusaineisto koostui vuosina 2017–2021 julkaistuista 329 sanomalehtijutusta sekä kolmesta aikakauslehdestä: Tiede, Tieteen Kuvalehti ja Tieteen Kuvalehti Historia. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Analyysimenetelminä sovellettiin Stig Welinderin juttutyyppiluokittelua sekä Riho Grünthalin esihistorian tarkastelunäkökulmia.
Tulokset osoittavat, että lehtikirjoittelu esihistoriasta oli keskittynyt erityisesti Etelä-Suomeen. Lehtikirjoittelu painottui uutisjuttuihin, joissa asiantuntijoina esiintyivät usein arkeologit. Kirjoittelu oli ajallisesti kausiluonteista, ja erityisesti kesäkuukausina julkaistiin eniten esihistoriaa käsitteleviä juttuja. Keskeisiä teemoja olivat arkeologiset kaivaukset, kansalaislöydöt, muinaisesineet sekä esihistoriallisen ihmisen elinympäristö.
Tutkimus osoittaa, että suomalainen lehdistö ei käsittele arkeologiaa vain viihteellisesti, vaan yhdistää usein asiantuntijatiedon ja yleisöä kiinnostavat näkökulmat. Arkeologien oma viestintä mediassa on kuitenkin vähäistä, mikä jättää tilaa kehittää tieteellisen asiantuntemuksen ja median välistä yhteistyötä. Jatkotutkimus voisi kohdistua lehtijuttujen visuaalisen sisällön rooliin esihistorian tulkinnassa.
Tulokset osoittavat, että lehtikirjoittelu esihistoriasta oli keskittynyt erityisesti Etelä-Suomeen. Lehtikirjoittelu painottui uutisjuttuihin, joissa asiantuntijoina esiintyivät usein arkeologit. Kirjoittelu oli ajallisesti kausiluonteista, ja erityisesti kesäkuukausina julkaistiin eniten esihistoriaa käsitteleviä juttuja. Keskeisiä teemoja olivat arkeologiset kaivaukset, kansalaislöydöt, muinaisesineet sekä esihistoriallisen ihmisen elinympäristö.
Tutkimus osoittaa, että suomalainen lehdistö ei käsittele arkeologiaa vain viihteellisesti, vaan yhdistää usein asiantuntijatiedon ja yleisöä kiinnostavat näkökulmat. Arkeologien oma viestintä mediassa on kuitenkin vähäistä, mikä jättää tilaa kehittää tieteellisen asiantuntemuksen ja median välistä yhteistyötä. Jatkotutkimus voisi kohdistua lehtijuttujen visuaalisen sisällön rooliin esihistorian tulkinnassa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38841]