Syväekologisia näkökulmia arkkitehtuuriin

Abstract

Diplomityö Syväekologisia näkökulmia arkkitehtuuriin koostuu kolmesta esseemuotoisesta kirjoitelmasta. Syväekologisen maailmankuvan tarkastelu kiinnittyy ympäristöfilosofi Arne Naessin ajatteluun, joka rakentuu ajatukselle ihmisestä osana luontoa. Tämän lisäksi tarkastellaan muiden ajattelijoiden, kuten filosofien ja syväekologisten ajattelijoiden tekstejä. Lähteinä on käytetty lisäksi yleistajuisempaa kirjallisuutta. Tavoitteena on hahmottaa arkkitehtuurin ja luonnon välisen dynamiikan nykytilaa sekä luonnostella näiden kahden mahdollisia tulevia yhteiselon muotoja. Ensimmäisessä esseessä perehdytään paikan, identiteetin ja ekologisen tietoisuuden ulottuvuuksiin syväekologisen ajattelun pohjalta, jossa erityisesti ekologisen minän käsite on keskiössä. Toisessa esseessä käsitellään estetiikkaa ekologisena arvona, jonka puitteissa olisi mahdollista lisätä kiintymystä rakennettuun ympäristöön ja siten vahvistaa suojeluarvoja. Kolmannessa esseessä tarkastellaan arkkitehtuuria osana ekologista järjestelmää, jossa arkkitehtuuri saisi aseman elämää ylläpitävänä ja rikastavana tekijänä. Syväekologinen filosofia rohkaisee arvopohjan uudelleenarviointiin ja uudenlaiseen ymmärrykseen ihmisestä osana ekologisia kokonaisuuksia. Tämän ymmärryksen myötä suunnittelun painopiste voisi tulevaisuudessa siirtyä luonnon hallinnasta yhteiselon mahdollistamiseen.