Riistaruokinnan aiheuttamat ympäristöterveysriskit maatalouselinympäristöissä

Abstract

Riistaruokinta on yleistä, mutta sen aiheuttamia riskejä on tutkittu vähän. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää riistaruokinnan aiheuttamia ympäristöterveysriskejä maatalouselinympäristössä sekä tuoda uutta tietoa. Tutkielmassa keskitytään tautien leviämiseen eläinten välisissä vuorovaikutuksissa, jotka riistaruokinta mahdollistaa. Tavoitteena on selvittää riistaruokintapaikkojen tautiriski, taudinaiheuttajien kirjo ja selvittää eroaako riistaruokintapaikkojen loistaakka alueista, joissa ruokintapaikkoja ei ole.

Aineistona toimivat riistaruokintapaikoilta kerätyt ulostenäytteet, jotka kerättiin ruokintapaikoista eri etäisyyksiltä. Ulostenäytteiden kontrollinäytteinä toimivat enimmäkseen eläintarhasta saadut näytteet. Näytteet tutkittiin modifioidulla McMaster-flotaatiomenetelmällä. Tutkimuslajina oli valkohäntäkauris ja näytteiden loiset keskittyivät sukkulamatoihin. Tilastollisessa analyysissa käytettiin yleistettyjä lineaarisia sekamalleja.

Ruokintapaikalta löytyi Eimeria-, Strongyloides-, Capillaria-suvun sekä Strongylida-lahkon loisten munia ja ookystia. Loisryhmien absoluuttisia määriä verratessa riistaruokintapaikoilta ja eläintarhasta kerättyjen ulostenäytteiden välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja. Tämä viittaa siihen, että loisten määrä ei ollut riippuvainen ruokintapaikasta. Sen sijaan havaittiin ero nolla-arvojen yleisyydessä: ruokintapaikoilta kerätyissä näytteissä nolla-arvoja oli tilastollisesti merkitsevästi vähemmän kuin eläintarhasta saaduissa näytteissä. Tämä viittaa siihen, että tartuntojen esiintyvyys on suurempaa ruokintapaikoilla. Tuloksien perusteella ruokintapaikat eivät lisää yksilökohtaista loistaakkaa, mutta ne voivat lisätä tartunnan saamisen todennäköisyyttä. Lisäksi havaittiin, että loisia esiintyi enemmän keväällä kuin syksyllä. Salon alueella oli enemmän loisia verrattuna Loimaaseen ja Urjalaan.

Tuloksia tarkasteltaessa on tärkeä huomioida, että kontrollinäytteinä toimivat eläintarhasta kerätyt näytteet, jotka eivät kuvasta suoraa luonnonolosuhteita. Tuloksista saatiin tärkeää tietoa, joka voi auttaa riistaruokintapaikkojen suunnittelussa ja riskien vähentämisessä.