Varhaiskasvatuksen opettajan työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät

Abstract

Varhaiskasvatusta koskevassa lainsäädännössä ja ohjaavissa asiakirjoissa on tehty viime vuosina uudistuksia, jotka vaikuttavat varhaiskasvatuksen opettajan työnkuvaan ja työhyvinvointiin. Tämän laadullisen tutkielman tavoitteena on tuoda esille varhaiskasvatuksen opettajan kokemuksia työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: mitkä tekijät varhaiskasvatuksen opettajan työssä edistävät työhyvinvointia ja mitkä tekijät varhaiskasvatuksen opettajan työssä heikentävät työhyvinvointia? Näitä työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä on selvitetty sähköisen kyselylomakkeen avulla varhaiskasvatuksen opettajilta. Kyselyyn vastasi 33 varhaiskasvatuksen opettajaa ja kyselylomakkeista saatu aineisto analysoitiin sisällön analyysin mukaan.

Tutkimustulosten perusteella varhaiskasvatuksen opettajien mukaan heidän työnkuvansa on viime vuosina muuttunut ohjaavien asiakirjojen ja kelpoisuusvaatimusten mukaiseksi. Varhaiskasvatuksen opettajan työn määrän koettiin viime vuosina kasvaneen ja vastuun lisääntyneen. Yhtenä syynä tähän koettiin olevan se, että tuen tarpeisten lasten suhteellinen määrä on kasvanut ja varhaiskasvatuksen opettajalta odotetaan työssään monenlaista asiantuntijuutta.

Työhyvinvointia sekä edistäväksi että heikentäväksi tekijäksi varhaiskasvatuksen opettajat kokivat työn lapsilähtöisyyden. Vuorovaikutuksellinen työ lasten kanssa koettiin merkitykselliseksi, mutta toisaalta myös haastavaksi ja kuormittavaksi. Lasten tuen tarpeiden koettiin lisääntyneen viime vuosina, mikä näkyy haastavina tilanteina ja levottomuutena lapsiryhmässä. Lasten tarpeisiin ei koettu olevan riittävästi aikaa ja resursseja vastata ja se aikaansai varhaiskasvatuksen opettajissa riittämättömyyden tunnetta. Työn kuormittavissa hetkissä toimivan tiimityön merkitys nousi keskeisenä tekijänä esille. Toimiva tiimi koettiin työhyvinvointia tukevaksi voimavaraksi, kun tiimin kanssa voi jakaa yhteiset arvot ja arjen tilanteet sekä suunnitella ja toteuttaa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa. Tämä mahdollistuu, kun jokainen tiimin jäsen voi jakaa omia vahvuuksiaan ja ammattinsa tuomaa osaamistaan tiimin yhteiseen käyttöön.

Tutkimustulokset osoittavat, että työhyvinvointia edistää varhaiskasvatuksen opettajan mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön. Työn hallinta on yhteydessä työn mielekkyyden kokemiseen ja työhyvinvointiin, mikä mahdollistaa laadukkaan pedagogiikan toteuttamisen. Varhaiskasvatuksen opettajan myönteinen asenne ja keskittyminen työn voimavaroihin lisäävät työhyvinvoinnin kokemista ja tämä heijastuu lasten hyvinvointiin. Työhyvinvointia edistää myös työstä palautuminen, etenkin kun työ ja vapaa-aika ovat selkeästi rajattu.

Tutkimustuloksia on mahdollista hyödyntää varhaiskasvatuksen työhyvinvoinnin edistämisessä. On tärkeää kiinnittää huomiota niihin työhyvinvointia edistäviin tekijöihin, joihin varhaiskasvatuksen opettaja voi itse vaikuttaa.