Toiminnalliset tehtävät lukion reaaliaineiden oppitunneilla

Abstract

Nuorten liikkuminen nykypäivänä on huolestuttavan vähäistä. Vuonna 2024 toteutetun LIITU-tutkimuksen mukaan lukioikäisistä vain 19 prosenttia liikkuu suositusten mukaisesti. Yksi tapa lisätä nuorten liikunnan määrää, on lisätä toiminnallisuutta ja liikuntaa oppitunneille. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia erilaisia toiminnallisia tehtäviä lukion reaaliaineiden oppitunneilla voidaan käyttää ja miten niitä käytännössä toteutetaan.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten itsenäinen työskentely, parityöskentely ja ryhmätyöskentely toteutuvat lukion reaaliaineiden toiminnallisissa tehtävissä. Lisäksi tarkasteltiin sitä, missä oppimisen vaiheissa toiminnallisia tehtäviä voidaan toteuttaa. Tarkastelun kohteena oli myös, millaisissa opiskeluympäristöissä tehtäviä suoritetaan. Lisäksi tutkittiin liikkumisen merkitystä oppimistehtävälle ja sitä, miten liikkuminen integroituu oppimistehtäviin. Tutkimuksessa kuvataan myös liikkumista sisältävien toiminnallisten tehtävien oppiainekohtaisia eroja.

Tutkimusaineistona käytettiin Toiminnallisia tehtäviä lukion oppitunneille -materiaalia, joka on kaikille opettajille avoin toiminnallisen opetuksen tukimateriaali. Tässä tutkimuksessa tarkastelun kohteena olivat materiaalin reaaliaineiden opetukseen suunnatut oppimistehtävät, joita oli yhteensä 72. Biologian, elämänkatsomustiedon, filosofian, historian, maantieteen, opinto-ohjauksen, psykologian, terveystiedon, uskonnon ja yhteiskuntaopin oppimistehtävät analysoitiin hyödyntämällä teorialähtöistä sisällönanalyysiä.

Tutkimustulokset osoittivat, että reaaliaineiden oppimistehtävissä ryhmätyöskentely on selvästi käytetyin työskentelymuoto. Suurin osa tehtävistä oli suunniteltu opitun asian kertaamiseen. Luokkahuone oli tehtävissä eniten käytetty opiskeluympäristö. Materiaalin tehtävät sisälsivät liikkumista, mutta valtaosassa tehtäviä liikkumisen yhteys oppimistehtävän sisältöön oli matala. Esimerkiksi pistetyöskentelyssä siirtyminen tehtäväpisteeltä toiselle tapahtuu kävelemällä tai juoksemalla, mutta tehtävän ratkaisemissa liikkuminen ei ole merkityksellistä.

Analysoitavissa reaaliaineiden oppimistehtävissä oli selviä oppiainekohtaisia eroja, mutta myös samankaltaisuuksia. Liikkumista sisältävän toiminnallisen opetuksen edistämiseksi lukiossa tarvitaan lisää tutkimustietoa siitä, millaiset oppimistehtävät soveltuvat lukio-opetukseen.