Disneyn Aarreplaneetta Campbellin monomyyttisenä sankaritarinana. Jim Hawkinsin matka sankariksi : John Silverin rooli antagonistina ja antisankarina

Abstract

Tutkielmassani selvitän, millä tavoin Disneyn animaatioelokuva Aarreplaneetta (2002) toteuttaa Joseph Campbellin sankaritarinan monomyyttistä kaavaa ja millainen sankarihahmo Jim Hawkinsin hahmosta tarinan kuluessa rakentuu. Tutkielma keskittyy myös Jimin ja John Silverin väliseen suhteeseen sekä kysymykseen siitä, rakentuuko Silveristä lopulta tarinan antagonisti vai antisankari.

Aarreplaneetta on elokuva-adaptaatio Robert Louis Stevensonin tunnetusta klassikkoromaanista, Aarresaari (1883). Tarinan suosiosta huolimatta elokuva on verrattain unohdettu teos Disneyn tuotannossa eikä sitä olla aiemmin juurikaan huomioitu adaptaatiotutkimuksen kentällä. Tutkimuksen tarkoitus on osaltaan myös paikata tätä tutkimusaukkoa sekä kartoittaa juuri Disneylle tyypillistä klassikkotarinan adaptoinnin ja animaatiokerronnan tapaa. Disneylle tyypillisiä kerronnan keinoja nostetaan tutkimuksessa esiin komparatiivisilla menetelmillä, kuten vertaamalla Aarreplaneetan ja Aarresaaren juonirakenteita ja henkilöhahmoja toisiinsa.

Puran analyysissani Aarreplaneetan juonirakenteen osiin hyödyntämällä aristoteelisen draaman kaaren mallia sekä Ari Hiltusen ja Henry Baconin erittelemiä Hollywood-elokuvan kerronnallisia periaatteita. Lisäksi peilaan havaintojani Campbellin monomyyttiseen tarinarakenteeseen ja pyrin havaitsemaan sankarikertomuksen keskeiset vaiheet osana Disneyn animaatiokerrontaa. Analyysissani osoitan esimerkiksi Aarreplaneetan draaman kaaren huippukohdan eroavan rakenteellisesti Aarresaari-romaanin huippukohdasta. Erot liittyvät teosten erilasiin kerronnallisiin pyrkimyksiin ja Disneyn tapaan adaptoida ikoninen kertomus moderniin animaatioformaattiin.

Merirosvoteemainen scifi-kertomus ilmentää 2000-luvun alun vallitsevia animaatiotrendejä niin temaattisesti kuin teknologisestikin. Tutkimuksestani käy ilmi, että Disney painottaa tarinassa alkuperäisteosta enemmän henkilöhahmojen välisiä suhteita. Tämä ilmenee etenkin Jimin ja Silverin välisestä kanssakäymisestä, jonka kautta katsoja pääsee käsiksi sankarin henkilökohtaiseen kokemusmaailmaan. Hahmojenvälinen suhde on keskeinen elementti myös sankarihahmon rakentamisessa, sillä se nivoutuu tiiviisti osaksi Jimin hahmokehitystä. Johtopäätökseni on, että Disney on henkilöhahmojen välisiä suhteita syventämällä pyrkinyt lisäämään sankarihahmoon samastuttavuutta ja kiinnostavuutta. Nuoren sankarin voidaankin nähdä pyrkivän puhuttelemaan juuri nuorempaa kohdeyleisöä, etenkin teini- ja varhaisteini-ikäisiä poikia. Havainnoillani osoitan, että Disney toteuttaa elokuvassaan monomyyttistä tarinarakennetta ja Jimistä pyritään rakentamaan samaistuttava moderni sankarihahmo. John Silver puolestaan näyttäytyy antagonistihahmon sijaan antisankarina, jonka rooli on välttämätön Jimin kasvussa sankaruuteen.