Kiinteistöinvestointien tarkistusmenettelyn nykytila ja vaihtoehtoiset järjestelmät
Turto, Eero (2025-06-03)
E. Turto
03.06.2025
© 2025 Eero Turto. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202506034115
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202506034115
Tiivistelmä
Tässä Pro gradu -tutkielmassa käsitellään Suomessa käytössä olevaa kiinteistöinvestointiin sisältyneen arvonlisäveron oikaisujärjestelmää. Suomessa on käytössä järjestelmä, jossa kiinteistöinvestoinnin tarkistusoikeus ja -velvollisuus lähtökohtaisesti siirtyvät kiinteistön ostajalle luovutuksen yhteydessä. Ruotsissa on käytössä vastaava järjestelmä. EUT antoi vuonna 2020 tuomion asiassa C-787/18 – Sögård Fastigheter, tuomiossa todettiin Ruotsin järjestelmä arvonlisäverodirektiivin vastaiseksi.
Tässä tutkielmassa tutustutaan ensin Suomen tarkistusmenettelyn sääntelyyn ja EU:n arvonlisävero-oikeuden erityispiirteisiin. Sen jälkeen tuomio C-787/18 käydään tarkasti läpi. Tuomion pohjalta analysoidaan kiinteistöinvestointien tarkistusmenettelyn oikeustila tällä hetkellä. Analyysi on toteutettu yksittäisen verovelvollisen näkökulmasta. Nykytilan analyysin jälkeen esitetään vaihtoehtoisia järjestelmiä ja analysoidaan järjestelmien todennäköisiä vaikutuksia verovelvollisten ja lainsäätäjän kannalta. Lisäksi esitetään AVL 19 c §:n mukaisten luovutusten lisääntyminen tulevaisuudessa.
Tulosten perusteella voidaan todeta Suomen arvonlisäverolain olevan selvästi arvonlisäverodirektiivin vastainen tarkistusoikeuden ja -velvollisuuden siirtymisen osalta. Suomessa vallitsee nyt ”välitila”, jossa kiinteistön ostanut verovelvollinen voi EU-oikeuden perusteella olla tarkistamatta vähennystä, eikä Verohallinto voi sitä vaatia. Tilanne on verovelvollisen ja veronsaajan osalta kestämätön. Arvonlisäverolaki on muutettava. Tuomion vaikutuksilta Suomea kuitenkin suojaa Suomessa käytössä oleva järjestelmä, jossa suuri osuus arvonlisäverollisessa käytössä olevista kiinteistöistä omistetaan erillisen kiinteistöosakeyhtiön kautta.
Esitetyissä vaihtoehtoisissa järjestelmissä on kaikissa omat heikkoutensa. Suomen oloissa toimivan järjestelmän kehittäminen on haastavaa. Kiinteistöinvestointien tarkistusmenettely on arvonlisäverodirektiivin perusteella kuitenkin lähtökohtaisesti tehtävä. Tulosten perusteella lähtökohtaisesti kaikki arvonlisäverodirektiivin mahdollistavat vaihtoehdot ovat Suomen oloissa huonompia kuin tämänhetkinen järjestelmä. Lainsäätäjän on valittava lähtökohtaisesti huonoista vaihtoehdoista. Suomi ja Ruotsi molemmat aikovat esittää korvaavat järjestelmänsä loppuvuodesta 2025. Lukijan on hyvä huomioida tämä ajallinen ulottuvuus tutkielmaa lukiessaan.
Tässä tutkielmassa tutustutaan ensin Suomen tarkistusmenettelyn sääntelyyn ja EU:n arvonlisävero-oikeuden erityispiirteisiin. Sen jälkeen tuomio C-787/18 käydään tarkasti läpi. Tuomion pohjalta analysoidaan kiinteistöinvestointien tarkistusmenettelyn oikeustila tällä hetkellä. Analyysi on toteutettu yksittäisen verovelvollisen näkökulmasta. Nykytilan analyysin jälkeen esitetään vaihtoehtoisia järjestelmiä ja analysoidaan järjestelmien todennäköisiä vaikutuksia verovelvollisten ja lainsäätäjän kannalta. Lisäksi esitetään AVL 19 c §:n mukaisten luovutusten lisääntyminen tulevaisuudessa.
Tulosten perusteella voidaan todeta Suomen arvonlisäverolain olevan selvästi arvonlisäverodirektiivin vastainen tarkistusoikeuden ja -velvollisuuden siirtymisen osalta. Suomessa vallitsee nyt ”välitila”, jossa kiinteistön ostanut verovelvollinen voi EU-oikeuden perusteella olla tarkistamatta vähennystä, eikä Verohallinto voi sitä vaatia. Tilanne on verovelvollisen ja veronsaajan osalta kestämätön. Arvonlisäverolaki on muutettava. Tuomion vaikutuksilta Suomea kuitenkin suojaa Suomessa käytössä oleva järjestelmä, jossa suuri osuus arvonlisäverollisessa käytössä olevista kiinteistöistä omistetaan erillisen kiinteistöosakeyhtiön kautta.
Esitetyissä vaihtoehtoisissa järjestelmissä on kaikissa omat heikkoutensa. Suomen oloissa toimivan järjestelmän kehittäminen on haastavaa. Kiinteistöinvestointien tarkistusmenettely on arvonlisäverodirektiivin perusteella kuitenkin lähtökohtaisesti tehtävä. Tulosten perusteella lähtökohtaisesti kaikki arvonlisäverodirektiivin mahdollistavat vaihtoehdot ovat Suomen oloissa huonompia kuin tämänhetkinen järjestelmä. Lainsäätäjän on valittava lähtökohtaisesti huonoista vaihtoehdoista. Suomi ja Ruotsi molemmat aikovat esittää korvaavat järjestelmänsä loppuvuodesta 2025. Lukijan on hyvä huomioida tämä ajallinen ulottuvuus tutkielmaa lukiessaan.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38618]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/