Hetulavalaiden (Mysticeti) luonnonsuojelugenetiikka : kaupallisen valaanpyynnin vaikutukset hetulavalaiden nykypopulaatioissa
Röning, Saana (2025-06-03)
S. Röning
03.06.2025
© 2025, Saana Röning. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202506034084
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202506034084
Tiivistelmä
Luonnonsuojelugenetiikka on tieteenala, joka pyrkii pienentämään lajien ja populaatioiden sukupuuttoriskiä geneettisen tutkimuksen kautta, ja keskittyy tutkimuksessa etenkin pieniin populaatioihin. Hetulavalaat ovat suuria merinisäkkäitä, joita pyydettiin etenkin 1800- ja 1900-luvuilla niiden kaupallisesti arvokkaan rasvan ja luun vuoksi. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastelen hetulavalaiden luonnonsuojelugenetiikkaa, ja keskityn erityisesti historiallisen kaupallisen valaanpyynnin vaikutuksiin nykyisissä hetulavalaspopulaatioissa.
Historiallinen kaupallinen valaanpyynti kohdistui useisiin eri valaslajeihin, ja eniten pyydetyimpiä lajeja olivat hetulavalaisiin kuuluva sillivalas (Balaenoptera physalus) sekä hampaallisiin valaisiin kuuluva kaskelotti (Physeter macrocephalus). Hampaallisia valaita ei kaskelotin ulkopuolella pyydetty juuri laisinkaan, mutta hetulavalaslajeista useat joutuivat pyynnin kohteeksi. Pelkästään 1900-luvulla valaita oli pyydystetty noin kolme miljoonaa yksilöä kauppalisiin tarkoituksiin.
Luonnonsuojelugeneettistä tutkimusta varten näytteitä voidaan kerätä elävistä tai kuolleista valasyksilöistä. Elävistä valaista näytteitä voidaan kerätä invasiivisesti (kudosnäytteet) sekä eiinvasiivisesti (kondensaattinäytteet). Kuolleista valaista kerätyt näytteet ovat kudosnäytteitä. Tutkimus tapahtuu erilaisten molekyylimarkkereiden avulla, jotka voivat olla peräisin mitokondriaalisesta DNA:sta (esim. control region) tai nukleaarisesta DNA:sta (esim. mikrosatelliitit ja SNP:t). Tutkimuksen tavoitteena voi olla esimerkiksi populaation geneettisen monimuotoisuuden, populaatiokoon, populaatiorakenteen tai jonkin muun populaatiotasolla havaittavan ilmiön tutkiminen.
Hetulavalaiden mtDNA:n monimuotoisuudessa on havaittu laskua etenkin sellaisilla lajeilla, joita pyydettiin runsain määrin. Tutkimustulokset viittaavat ainakin joissain populaatioissa pullonkaulailmiöön, joka ajoittuisi ajallisesti kaupallisen valaanpyynnin huippukauteen. Joissain populaatioissa on havaittu kasvua, kun taas jotkin populaatiot ovat kooltaan yhä hyvin pieniä eikä palautumisesta ole havaittavissa selkeitä merkkejä. Hetulavalailla on myös tehty havaintoja lajienvälisestä hybridisaatiota sekä populaatiorakenteeseen liittyvistä epäselvyyksistä.
Tutkimustulokset ovat odotettavia ottaen huomioon historiallisen kaupallisen valaanpyynnin globaalin mittakaavan sekä modernit uhat, jotka vaikuttavat negatiivisesti populaatioiden palautumiseen.
Historiallinen kaupallinen valaanpyynti kohdistui useisiin eri valaslajeihin, ja eniten pyydetyimpiä lajeja olivat hetulavalaisiin kuuluva sillivalas (Balaenoptera physalus) sekä hampaallisiin valaisiin kuuluva kaskelotti (Physeter macrocephalus). Hampaallisia valaita ei kaskelotin ulkopuolella pyydetty juuri laisinkaan, mutta hetulavalaslajeista useat joutuivat pyynnin kohteeksi. Pelkästään 1900-luvulla valaita oli pyydystetty noin kolme miljoonaa yksilöä kauppalisiin tarkoituksiin.
Luonnonsuojelugeneettistä tutkimusta varten näytteitä voidaan kerätä elävistä tai kuolleista valasyksilöistä. Elävistä valaista näytteitä voidaan kerätä invasiivisesti (kudosnäytteet) sekä eiinvasiivisesti (kondensaattinäytteet). Kuolleista valaista kerätyt näytteet ovat kudosnäytteitä. Tutkimus tapahtuu erilaisten molekyylimarkkereiden avulla, jotka voivat olla peräisin mitokondriaalisesta DNA:sta (esim. control region) tai nukleaarisesta DNA:sta (esim. mikrosatelliitit ja SNP:t). Tutkimuksen tavoitteena voi olla esimerkiksi populaation geneettisen monimuotoisuuden, populaatiokoon, populaatiorakenteen tai jonkin muun populaatiotasolla havaittavan ilmiön tutkiminen.
Hetulavalaiden mtDNA:n monimuotoisuudessa on havaittu laskua etenkin sellaisilla lajeilla, joita pyydettiin runsain määrin. Tutkimustulokset viittaavat ainakin joissain populaatioissa pullonkaulailmiöön, joka ajoittuisi ajallisesti kaupallisen valaanpyynnin huippukauteen. Joissain populaatioissa on havaittu kasvua, kun taas jotkin populaatiot ovat kooltaan yhä hyvin pieniä eikä palautumisesta ole havaittavissa selkeitä merkkejä. Hetulavalailla on myös tehty havaintoja lajienvälisestä hybridisaatiota sekä populaatiorakenteeseen liittyvistä epäselvyyksistä.
Tutkimustulokset ovat odotettavia ottaen huomioon historiallisen kaupallisen valaanpyynnin globaalin mittakaavan sekä modernit uhat, jotka vaikuttavat negatiivisesti populaatioiden palautumiseen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38618]