Sidosryhmien näkemykset uuden opetussuunnitelmaluonnoksen luomista mahdollisuuksista edistää inklusiivista perusopetusta

Abstract

Perusopetuksen opetussuunnitelma toimii valtakunnallisena koulutusta ohjaavana asiakirjana, jonka uudistaminen on keskeinen osa koulun kehittämisstrategiaa. Nykyisen hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti opetussuunnitelmaa päivitetään vastaamaan heikkeneviin oppimistuloksiin ja oppilaiden välisten erojen kasvuun. Osana päivitysprosessia Opetushallitus kuuli opetusalan sidosryhmiä marras-joulukuussa 2024 järjestetyllä lausuntokierroksella, joka toteutettiin oikeusministeriön ylläpitämällä lausuntopalvelu.fi -verkkosivustolla.

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia asioita sidosryhmät nostavat lausunnoissaan (n=163) esiin inklusiiviseen perusopetukseen liittyen. Inkluusiolla tarkoitetaan jokaisen oppilaan yhdenvertaista mahdollisuutta käydä koulua omassa lähikoulussaan. Vaikka Suomi on kansainvälisten sopimusten myötä sitoutunut edistämään koulutusta inkluusioperiaatteen mukaisesti, voimassa olevan opetussuunnitelman inkluusiokäsitys on koettu osin ristiriitaiseksi, eikä inklusiivisuus ole välittynyt koulujen käytäntöihin asti. Sidosryhmien antamia lausuntoja tarkastelemalla voidaan tuoda esiin kentän näkemyksiä inklusiivisesta perusopetuksesta sekä uuden opetussuunnitelmaluonnoksen inklusiivisesta luonteesta. Tutkielma on toteutettu laadullisen tutkimuksen menetelmin. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla, jossa inkluusion käsite ohjasi aineiston rajaamista ja analyysia.

Tutkielman tulosten perusteella sidosryhmät pitävät inkluusiota tärkeänä ja tavoittelemisen arvoisena. Opetussuunnitelmaluonnoksessa on kuitenkin sidosryhmien mukaan puutteita ja epäkohtia, jotka voivat vaikuttaa inklusiivisen perusopetuksen toteutumiseen. Tällaisiksi tekijöiksi tunnistettiin esimerkiksi inkluusion määrittelemättömyys, oppilaiden integrointiin liittyvät rajoitteet sekä vammaisuuden ja siihen liittyvien yksilöllisten tekijöiden vähäinen huomioiminen. Sidosryhmät pitävät erityis- ja pienryhmien korostamista opetuksen järjestämispaikkana ristiriitaisena inklusiivisen perusopetuksen tavoitteiden kanssa. Inklusiivisuuden edistäminen edellyttää sidosryhmien mukaan inkluusion selkeää määrittelyä koulutusta ohjaavissa asiakirjoissa, konkreettista opetussuunnitelmaohjeistusta inklusiivisuuden edistämiseen, opettajankoulutuksen kehittämistä sekä henkilöstön täydennyskoulutusta ja sitoutumista inkluusion tavoitteisiin.

The national core curriculum for basic education serves as a nationwide document guiding education, and its revision is a key part of school development strategies. In line with the goals of the current government programme, the curriculum is being updated to address declining learning outcomes and increasing disparities among students. As part of this process, the Finnish National Agency for Education collected feedback from educational stakeholders in November–December 2024 via the lausuntopalvelu.fi online platform.

The aim of this Master's thesis was to examine the issues that stakeholders raised in their statements (n=163) concerning inclusive basic education. Inclusion refers to every student’s equal opportunity to attend their local neighborhood school. Although Finland is committed to promoting education based on the principle of inclusion through international agreements, the cur-rent curriculum’s understanding of inclusion has been perceived as partly contradictory, and inclusiveness has not been fully realized in school practices. By analyzing the stakeholders’ statements, this study brings forth field-level perspectives on inclusive basic education and the inclusive nature of the new curriculum draft. The research was conducted using qualitative methods. The data were analyzed through theory-driven content analysis, with the concept of inclusion guiding the delimitation and interpretation of the material.

The results indicate that stakeholders consider inclusion important and worth striving for. However, according to them, the curriculum draft contains shortcomings and issues that may hinder the realization of inclusive basic education. These include, for instance, the lack of a clear definition of inclusion, limitations related to student integration, and insufficient attention to disability and related individual needs. Stakeholders view the emphasis on special and small groups as educational settings as conflicting with the goals of inclusive education. According to the stakeholders, promoting inclusion requires a clear definition of inclusion in educational documents, concrete curriculum instructions for supporting inclusion, the development of teacher education, as well as in-service training and staff commitment to the goals of inclusion.