Sammalpeittävyyden vaikutus virtavesien pohjaeläinten kuivuudesta selviytymiseen
Kohtamäki, Veera (2025-05-28)
Kohtamäki, Veera
V. Kohtamäki
28.05.2025
© 2025 Veera Kohtamäki. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202505284016
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202505284016
Tiivistelmä
Virtavedet ylläpitävät suhteellisen suurta lajikirjoa, vaikka ne peittävät vain pienen osan maanpinnasta. Virtavesien arvioidaan olevan herkkiä ilmastonmuutokselle. Yhtenä uhkista ovat lisääntyvät kuivuudet, joiden vaikutukset varsinkin latvapuroihin voivat olla suuret. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää miten pohjaeläinyhteisö reagoi kuivuuteen. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, parantaako sammal pohjaeläinten selviytymistä kuivuudesta ja palautumista kuivuuden jälkeen. Tutkimus toteutettiin Luonnonvarakeskuksen Kainuun kalantutkimuslaitoksessa Paltamossa, käyttäen betonisia koeuomia. Tutkimuksessa oli kaksi pääkäsittelyä: kuivuus ja sammalpeittävyys. Sammalkäsittely toteutettiin kolmella eri sammalpeittävyydellä: 0 %, 30 % ja 60 % sammalpeittävyys. Kuivuuskäsittelyssä kolmeen uomaan kuudesta aiheutettiin 8 päivän kuivuusjakso ja toiset kolme uomaa toimivat kontrolleina. Pohjaeläinnäytteet kerättiin kolmena ajankohtana: ennen kuivuutta, kuivuuden jälkeen ja palautumisjakson jälkeen.
Tutkimuksen päätuloksena oli kuivuuden negatiivinen vaikutus pohjaeläimiin. Sekä yksilö- että lajimäärät olivat merkitsevästi alhaisempia kuivuuskäsittelyssä. Palautumisjakson jälkeen yksilö- ja lajimäärät olivat edelleen alhaisempia kuivuuskäsittelyssä. Sammalkäsittelyn vaikutukset jäivät oletettua pienemmiksi. Sammalkäsittelyllä ei ollut vaikutusta yksilömäärään yhtenäkään ajankohtana. Ennen kuivuutta ja palautumisjakson jälkeen lajimäärä oli alhaisempi matalalla sammalpeittävyydellä verrattuna paljaaseen pohjaan. Ennen kuivuutta Pieloun ja Shannonin indeksien arvot olivat suurempia korkealla sammalpeittävyydellä kuin paljaalla pohjalla. Kuivuuden jälkeen Pieloun indeksi oli suurempi korkealla sammalpeittävyydellä kuin paljaalla pohjalla.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että sammalella ei ole suojaavia vaikutuksia kuivuutta vastaan. Tulos on kuitenkin poikkeava muihin tutkimuksiin verrattuna, minkä vuoksi lisätutkimusta aiheesta kaivattaisiin. Kuivuudella oli kuitenkin selvästi negatiivinen vaikutus pohjaeläinyhteisöön.
Tutkimuksen päätuloksena oli kuivuuden negatiivinen vaikutus pohjaeläimiin. Sekä yksilö- että lajimäärät olivat merkitsevästi alhaisempia kuivuuskäsittelyssä. Palautumisjakson jälkeen yksilö- ja lajimäärät olivat edelleen alhaisempia kuivuuskäsittelyssä. Sammalkäsittelyn vaikutukset jäivät oletettua pienemmiksi. Sammalkäsittelyllä ei ollut vaikutusta yksilömäärään yhtenäkään ajankohtana. Ennen kuivuutta ja palautumisjakson jälkeen lajimäärä oli alhaisempi matalalla sammalpeittävyydellä verrattuna paljaaseen pohjaan. Ennen kuivuutta Pieloun ja Shannonin indeksien arvot olivat suurempia korkealla sammalpeittävyydellä kuin paljaalla pohjalla. Kuivuuden jälkeen Pieloun indeksi oli suurempi korkealla sammalpeittävyydellä kuin paljaalla pohjalla.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että sammalella ei ole suojaavia vaikutuksia kuivuutta vastaan. Tulos on kuitenkin poikkeava muihin tutkimuksiin verrattuna, minkä vuoksi lisätutkimusta aiheesta kaivattaisiin. Kuivuudella oli kuitenkin selvästi negatiivinen vaikutus pohjaeläinyhteisöön.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38506]