Kerrostalosuunnitelma Vantaan Kivistön alueelle

Abstract

Kandidaatintyönäni suunnittelin betonirakenteisen kerrostalon Vantaan Kivistön alueelle. Työ on osa kolmen kurssin yhteisprojektia, joka koostuu asemakaavakurssista, asuntosuunnittelun kurssista ja kerrostalokurssista. Näistä valitsin asuntosuunnittelun kurssin kandidaatintyöni aiheeksi. Tavoitteenani oli kehittää hyviä asuntoratkaisuja erilaisia materiaalivalintoja hyödyntäen, ja luoda vaihtoehtoja nykyisin yleisesti toteutettaville täysin valkoisille asunnoille sekä perinteisen näköisille kerrostaloille.

Kerrostalo sijoittuu asemakaavakurssilla suunnittelemalleni asuinalueelle Kivistöön. Aluesuunnitelmassani tavoittelin Vantaan Kivistön suunnittelutavoitteiden mukaista keskustamaista rakentamista umpikorttelein ja sekoittunein toiminnoin. Alueen kadut on pääosin suunniteltu kevyen liikenteen väyliksi, ja alueelle sijoittuu asuinkerrostalojen lisäksi liiketiloja, toimistoja, päiväkoti, pysäköintilaitos ja päivittäistavarakauppa. Korttelit on muotoiltu siten, että ne johdattavat ihmiset alueen aukiolle, jonka ympärille palvelut on sijoitettu. Suunnittelussa on pyritty säilyttämään paikalla ollutta metsää ja niittymäistä maisemaa sekä luomaan viihtyisä puistoalue hulevesiaiheen ympärille.

Suunnittelemani kerrostalo sijaitsee alueen suuren kävelytien varrella, puistoalueen kupeessa. Korttelin rakennukset ovat neljästä kuuteen kerroksisia, ja sisäpihasta on muodostettu suuri yhteinen oleskelualue. Pyrin suunnittelussa luomaan sisäpihalle erilaisia oleskelutiloja eri elämäntilanteissa oleville ihmisille, jotta asukkaat käyttäisivät pihaa aktiivisesti arjessaan.

Kerrostalo on betonirakenteinen ja viisikerroksinen, sisältäen kellarikerroksen. Julkisivua rytmittävät betoniset elementit, jotka luovat siihen syvennyksiä. Rakennuksen teollista ilmettä korostavat julkisivuun lisätyt ruostumattomat teräslevyt sekä alumiiniset ikkunanpuitteet. Ensimmäisen kerroksen suuret ikkunat avaavat rakennuksen katutasoon, paljastaen yhteiset tilat ja yhdistäen rakennuksen katutilaan. Katutasoon on sijoitettu yhteisiä tiloja asukkaiden käyttöön, kuten rentoutumis-, kuntoilu-, sauna- ja illanviettotiloja. Neljä ylintä kerrosta ovat asuinkerroksia, ja ne on erotettu visuaalisesti selkeästi katukerroksesta. Pyrin naamioimaan sisäänvedetyt parvekkeet osaksi julkisivua tekemällä kaikki aukot samankokoisiksi. Samankokoiset aukot rytmittävät julkisivua tehden siitä poikkeavan tavanomaisesta kerrostalon ilmeestä. Sisäpihan puoleinen julkisivu on tasainen betonipinta, jossa ikkunat on sijoiteltu säännöllisesti ilman kadun puolen syvennyksiä.

Asunnot on pyritty suunnittelemaan mahdollisimman valoisiksi, toimiviksi ja tilaviksi. Suurin osa asunnoista avautuu kahteen suuntaan ja sisältää käytännöllisen oleskelutilan, joka on helposti muokattavissa eri tarpeisiin. Keittiö on hieman erillään, mutta kuitenkin yhteydessä oleskelutilaan, tarjoten selkeämmän tilajaon. Jokaisessa asunnossa on sisäänvedetty parveke, joka yhdistyy saumattomasti sisätilaan lasisten liukuovien kautta. Asuntoihin on suunniteltu tilava eteinen, jossa on runsaasti kaappitilaa ilman turhaa hukkaneliöiden syntymistä. Kolmioissa ja neliöissä on kaksi vessaa suurempien perheiden tarpeisiin. Rakennuksessa on kaksi porrashuonetta, ja jokaisessa kerroksessa on kolme asuntoa porrasta kohden. Porraskäytävät on suunniteltu mahdollisimman kompakteiksi hukkaneliöiden vähentämiseksi ja asukkaiden luonnollisten kohtaamisten lisäämiseksi. Raput yhdistyvät katutasossa istuskelualueella, jotta kaikki yhteistilat ovat kaikkien asukkaiden saatavilla helposti. Asuntotyypit jakautuvat siten, että jokaisessa kerroksessa on kolme kolmiota, yksi yksiö, yksi kaksio ja yksi neliö. Toisen kerroksen yksi kolmioista on muutettu liikuntaesteisille soveltuvaksi asunnoksi. Kaikki rakennuksen tilat on suunniteltu esteettömyys ja erilaiset elämäntilanteet huomioiden.