"Se on vaan niin vakuuttava niissä sen tekemisissä" : kognitiivisen auktoriteetin rakentuminen Instagramissa

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tarkastella Instagramia tiedon jakamisen alustana ja pyrkiä selvittämään syitä sille, miksi Instagramin käyttäjä muodostaa joihinkin tiedonvälittäjiin luottamuksellisemman suhteen kuin toisiin. Tästä luottamussuhteesta käytetään tässä opinnäytetyössä Patrick Wilsonin (1983) käsitettä kognitiivinen auktoriteetti. Tiedonlähteen auktoriteettiin liittyvä käsitteistö sekä erilaiset tiedon luotettavuuden mallit muodostavat tutkielman teoreettisen viitekehyksen. Tutkimuskysymykseksi on asetettu: Miten kognitiivinen auktoriteetti rakentuu Instagramissa? Kognitiivista auktoriteettia ei ole tutkittu aiemmin Instagramin kontekstissa.

Laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä eri-ikäistä aikuista, joista puolella oli toisen asteen koulutus ja puolella korkeakoulututkinto. Haastatteluihin osallistui miehiä ja naisia. Tutkimushaastattelulla kerätty aineisto on purettu ja analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Teoriaohjaavuus näkyy kognitiivisen auktoriteetin teorian käsitteistön käytössä koko prosessin ajan, vaikka analyysia ei ole toteutettu sen ehdoilla tai siihen tukeutuen.

Haastatteluaineiston analyysista saadut tulokset osoittavat, että Instagramin kognitiivisen auktoriteetin rakentumisen tekijöitä voidaan jakaa neljään luokkaan, jotka ovat 1) tiedolliset perusteet (johdonmukaisuus, perustelujen esittäminen ja valmius vuorovaikutukseen, ajankohtaisuus, läpinäkyvyys, spesifisyys ja asiantuntijuuden tai kokemuksen esiintuominen), 2) viestinnälliset taidot (vakuuttavuus, selkeys, ymmärrettävyys ja ytimekkyys, laadukkuus sekä saavutettavuus ja käyttökelpoisuus), 3) tiedon jakamisen tavat (tunne ilmaisun tehokeinona, inhimillisyys ja samastuttavuus sekä visuaaliset keinot) ja 4) tiedonvälittäjään liitettävät ominaisuudet (tuttuus ja tunnettuus, seuraajamäärä, virallisuus, arvovaltaisuus ja julkisuuskuva, jaetun tiedon vastaaminen omiin käsityksiin ja intuitio).

Tulokset tukevat aiempaa tutkimusta kognitiivisen auktoriteetin rakentumisesta yleisellä tasolla ja ovat vertailukelpoisia. Tämän tutkielman tuloksissa kognitiivinen auktoriteetti määrittyy kuitenkin aiempiin tutkimuksiin verrattuna laveampana, affektiivisempana ja jossain määrin myös multimodaalisempana. Tämä johtuu tieto-käsitteen käytetystä sisällöllisestä määrittelystä ja Instagramin erityisistä ominaisuuksista tiedon jakamisen suhteen.