Päiväkodin johtajien käsityksiä varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmyönteisyydestä
Kauppi, Katri; Järvinen, Meri (2025-05-27)
Kauppi, Katri
Järvinen, Meri
K. Kauppi; M. Järvinen
27.05.2025
© 2025 Katri Kauppi, Meri Järvinen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202505273984
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202505273984
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa aiheena on päiväkodin johtajien käsitykset varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmyönteisyydestä. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa asenteista täydennyskoulutusta kohtaan osana varhaiskasvatuksen opettajien ammatillista kehitystä. Täydennyskoulutuksesta linjataan Varhaiskasvatuslaissa siten, että varhaiskasvatuksen henkilöstön on osallistuttava riittävästi ammattitaitoa ylläpitävään ja kehittävään täydennyskoulutukseen. Tutkimuksemme keskeisimmät käsitteet ovat koulutusmyönteisyys ja –haluttomuus, motivaatio, asenteet, ammatillinen kehitys sekä täydennyskoulutus.
Tutkimuksemme on laadullinen tutkimus. Tutkimustamme ohjasi koko tutkimusprosessin ajan fenomenografinen lähestymistapa. Tutkimuksessamme haastattelimme viittä päiväkodin johtajaa. Tutkimusaineiston keräsimme teemahaastatteluilla, jotka litteroimme. Analyysimenetelmänämme käytimme teema-analyysiä, jonka tarkastelun keskiössä oli litteroitu aineisto. Analyysiprosessi eteni kolmessa vaiheessa, jonka lopputuloksena muodostimme aineistosta kuvauskategoriat. Ne edustavat tutkimuksemme tuloksia.
Keskeinen tuloksemme on, että päiväkodin johtajien käsityksissä varhaiskasvatuksen opettajissa ilmenee koulutusmyönteisyyttä ja – haluttomuutta, mutta asennoituminen täydennyskoulutukseen voi johtajien käsitysten mukaan sijoittua myös niiden välimaastoon. Yleisesti tutkimukseen osallistuneet päiväkodin johtajat pitävät varhaiskasvatuksen opettajia erittäin koulutusmyönteisinä. Toinen keskeinen tuloksemme on, että johtajien käsitysten mukaan asenteet täydennyskoulutusta kohtaan eivät synny tyhjiössä. Erilaisilla ulkoisilla ja sisäisillä tekijöillä on vaikutusta opettajien koulutusmyönteisyyteen. Esimerkiksi johtajan roolilla, täydennyskoulutusten suosiolla ja tarpeella sekä käytännöllisillä ja henkilökohtaisilla syillä on johtajien käsityksissä vaikutusta varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmyönteisyyteen.
Tutkimuksessa olemme pyrkineet kuvaamaan tutkimusprosessiamme läpinäkyvästi. Tutkimuksen luotettavuutta ja eettisyyttä olemme huomioineet kaikissa tutkimuksen teon vaiheissa. Koska olemme edenneet analyysiprosessissamme tarkkuuteen pyrkien ja mahdollisimman objektiivisia ja aineistolähtöisiä tulkintoja tehden, tulokset heijastavat tutkimukseemme osallistuneiden päiväkodin johtajien käsityksiä. Koemme, että tuloksemme antavat tietoa varhaiskasvatuksen opettajien asenteista ja niiden taustalla vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksemme antaa yhdenlaisen näkökulman varhaiskasvatuksen täydennyskoulutuksen kehittämiselle ja osoittaa
mahdollisuuksia jatkotutkimukselle. This study focuses on the perceptions of daycare center managers about early childhood education (ECE) teachers' positive attitudes towards continuing education. The aim of the study is to increase knowledge about attitudes towards continuing education as part of the professional development of ECE teachers. The Act on Early Childhood Education and Care specifies that ECE staff must participate in sufficient continuing education to maintain and develop their professional skills. The key concepts of our study are educational positivity and educational reluctance, motivation, attitudes, professional development and continuing education.
Our research is a qualitative study. Our research was guided by a phenomenographic approach throughout the research process. Five daycare center managers participated in our research. We collected the research data through thematic interviews, which we transcribed. We used thematic analysis as our analysis method, where the transcribed data was the main focus. The analysis process proceeded in three stages. As a result, we formed descriptive categories from the data. They represent the results of our research.
The main result in our study is that in the perceptions of daycare center managers, ECE teachers show both positive and reluctant attitudes towards education, but according to the managers’ perceptions, attitudes towards continuing education can also vary. In general, the daycare center managers who participated in the study consider ECE teachers to be very positive towards continuing education. Another important result in our study is that according to the managers’ perceptions, attitudes towards continuing education do not arise without the surrounding context. Various external and internal factors have an impact on ECE teachers' positive attitudes towards education. For example, the role of the manager, the popularity and need for continuing education, and practical and personal reasons have an impact on the managers’ perceptions of ECE teachers' positive attitudes towards education.
In the study, we have described our research process transparently. We have considered the reliability and ethics of the research at all stages of our research. Because we have proceeded in our analysis process aiming for accuracy and making interpretations that are as objective and data-based as possible, the results reflect the perceptions of the daycare center managers who participated in our study. We feel that our results provide information about the attitudes of ECE teachers and the factors influencing them. Our study provides a perspective on the development of continuing education in early childhood education and shows opportunities for further research.
Tutkimuksemme on laadullinen tutkimus. Tutkimustamme ohjasi koko tutkimusprosessin ajan fenomenografinen lähestymistapa. Tutkimuksessamme haastattelimme viittä päiväkodin johtajaa. Tutkimusaineiston keräsimme teemahaastatteluilla, jotka litteroimme. Analyysimenetelmänämme käytimme teema-analyysiä, jonka tarkastelun keskiössä oli litteroitu aineisto. Analyysiprosessi eteni kolmessa vaiheessa, jonka lopputuloksena muodostimme aineistosta kuvauskategoriat. Ne edustavat tutkimuksemme tuloksia.
Keskeinen tuloksemme on, että päiväkodin johtajien käsityksissä varhaiskasvatuksen opettajissa ilmenee koulutusmyönteisyyttä ja – haluttomuutta, mutta asennoituminen täydennyskoulutukseen voi johtajien käsitysten mukaan sijoittua myös niiden välimaastoon. Yleisesti tutkimukseen osallistuneet päiväkodin johtajat pitävät varhaiskasvatuksen opettajia erittäin koulutusmyönteisinä. Toinen keskeinen tuloksemme on, että johtajien käsitysten mukaan asenteet täydennyskoulutusta kohtaan eivät synny tyhjiössä. Erilaisilla ulkoisilla ja sisäisillä tekijöillä on vaikutusta opettajien koulutusmyönteisyyteen. Esimerkiksi johtajan roolilla, täydennyskoulutusten suosiolla ja tarpeella sekä käytännöllisillä ja henkilökohtaisilla syillä on johtajien käsityksissä vaikutusta varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmyönteisyyteen.
Tutkimuksessa olemme pyrkineet kuvaamaan tutkimusprosessiamme läpinäkyvästi. Tutkimuksen luotettavuutta ja eettisyyttä olemme huomioineet kaikissa tutkimuksen teon vaiheissa. Koska olemme edenneet analyysiprosessissamme tarkkuuteen pyrkien ja mahdollisimman objektiivisia ja aineistolähtöisiä tulkintoja tehden, tulokset heijastavat tutkimukseemme osallistuneiden päiväkodin johtajien käsityksiä. Koemme, että tuloksemme antavat tietoa varhaiskasvatuksen opettajien asenteista ja niiden taustalla vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksemme antaa yhdenlaisen näkökulman varhaiskasvatuksen täydennyskoulutuksen kehittämiselle ja osoittaa
mahdollisuuksia jatkotutkimukselle.
Our research is a qualitative study. Our research was guided by a phenomenographic approach throughout the research process. Five daycare center managers participated in our research. We collected the research data through thematic interviews, which we transcribed. We used thematic analysis as our analysis method, where the transcribed data was the main focus. The analysis process proceeded in three stages. As a result, we formed descriptive categories from the data. They represent the results of our research.
The main result in our study is that in the perceptions of daycare center managers, ECE teachers show both positive and reluctant attitudes towards education, but according to the managers’ perceptions, attitudes towards continuing education can also vary. In general, the daycare center managers who participated in the study consider ECE teachers to be very positive towards continuing education. Another important result in our study is that according to the managers’ perceptions, attitudes towards continuing education do not arise without the surrounding context. Various external and internal factors have an impact on ECE teachers' positive attitudes towards education. For example, the role of the manager, the popularity and need for continuing education, and practical and personal reasons have an impact on the managers’ perceptions of ECE teachers' positive attitudes towards education.
In the study, we have described our research process transparently. We have considered the reliability and ethics of the research at all stages of our research. Because we have proceeded in our analysis process aiming for accuracy and making interpretations that are as objective and data-based as possible, the results reflect the perceptions of the daycare center managers who participated in our study. We feel that our results provide information about the attitudes of ECE teachers and the factors influencing them. Our study provides a perspective on the development of continuing education in early childhood education and shows opportunities for further research.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38506]