Yksilön, koulutuksen ja yhteiskunnan piirileikki : koulutuksen tehtävälista Orpon hallitusohjelman ja Opetusalan Ammattijärjestön lausuntojen pohjalta

Abstract

Tutkimuksessa tutkitaan, minkälaisia yhteiskunnallisia intressejä koulutukselle asetetaan ja millaisia koulutuksellisia intressejä yksilöön kohdistuu Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa ja Opetusalan Ammattijärjestön lausunnoissa. Koulutuspoliittisilla päätöksillä ohjataan koulutusta yhteiskunnallisten intressien mukaisesti. Yhteiskunnallisten intressien ohjaillessa koulutuksen tehtävää kohdistuu koulutukselle paine uudistua ohjailua mukaillen. Kyseinen koulutuksen tehtäviin kohdistuva muutos muodostaa koulutuksellisia intressejä, joiden perustana toimivat yhteiskunnalliset intressit. Koulutukselliset intressit kohdistuvat koulutuksen kohteeseen, eli yksilöön. On siis mahdollista ajatella, että yhteiskunnalliset intressit vaikuttavat yksilöön koulutuksen avulla.

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella aineistossa esiintyviä yhteiskunnallisia intressejä, joiden kohteena on koulutus, sekä koulutuksellisia intressejä, joiden kohteena on yksilö. Koulutuspolitiikasta, koulutuksen perinteisistä tehtävistä ja yksilöön kohdistuvista koulutuksellisista vaikutuksista on aikaisempaa tutkimusta. Tutkimusta tarkastellaan teorialuvuissa.

Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jossa esiintyy nomadisen tutkimuksen kuljeskelevuus ja yhteyksien rakentaminen. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Aineistona on Orpon hallituksen hallitusohjelma Vahva ja välittävä Suomi ja Opetusalan Ammattijärjestön valikoidut lausunnot vuosilta 2023–2024. Aineisto on muotoutunut laajasta otannasta. Aineiston muodostamista haastoi dokumenttiaineistoille tyypillinen systemaattisten aineistojen luomisen haastavuus. Muodostuneen aineiston laajuus toisaalta tukee tutkimuskysymyksen asettelua ja korostaa tutkimuksessa esiintyvää kuljeskelevuutta ja yhteyksien luomista.

Tutkimuksen tulokset esitetään koulutuksen perinteisten tehtävien avulla. Tuloksissa on havaittavissa talouden ja uusliberalismin kytkeytyneen osaksi koulutusta ja koulutusjärjestelmään. Samalla aineistossa esiintyi yksilöön kohdistuvia koulutuksellisia intressejä. Yksilöön kohdistuvissa intresseissä oli havaittavissa koulutuksen perinteisten tehtävien toteutumista, mutta myös painotusta yksilön hyvinvointiin. Tuloksissa esiintyi myös tekijöitä, jotka rajasivat yksilön mahdollisuuksia kouluttautua.