Kerrostalosuunnitelma Vantaan Kivistön alueelle
Viita, Emmi-Eerika (2025-05-26)
Viita, Emmi-Eerika
E.-E. Viita
26.05.2025
© 2025, Emmi-Eerika Viita. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202505263952
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202505263952
Tiivistelmä
Arkkitehtuurin kandidaatintyöni on osa yhteisprojektia, missä suunniteltiin asuinkerrostalo Vantaan Kivistön alueelle. Kurssi kuuluu osaksi laajempaa kokonaisuutta, johon kuuluvat myös yhdyskunta- ja kerrostalosuunnittelun kurssit. Yhteisprojektissa laadittiin aluesuunnitelma Kivistön alueesta, sekä tuotettiin työpiirustukset suunnitellusta asuinkerrostalosta aina detaljitasolle saakka.
Asemakaavasuunnittelun kurssilla laadin urbaania kaupunkitilaa tavoittelevan alueen, jossa painottuu luonnonläheisyys ja monimuotoisuus. Geometriset muodot rajaavat kortteleiden ulkopuolelle tiiviit katutilat, jotka toimivat samalla tapahtumapaikkana sekä liiketilojen terasseina. Toiminnot alueen sisällä on sijoitettu selkeiden kulkuyhteyksien varrelle, joista korttelit avautuvat aina kohti metsää tai puistoa. Yhteisöllisyyden lisäämiseksi asukkaiden kohtaamispaikkoja on sijoiteltu sisäpihoille, sekä katoille, joita on mahdollista hyödyntää esimerkiksi kaupunkiviljelyyn. Kokonaisuudessa alueella tavoitellaan viihtyisää, elävää ja kestävää kaupunkiympäristöä.
Valitsemani kortteli rajautuu metsän, pienen aukion ja katutilan keskelle. Korttelin monipuoliset mahdollisuudet ja kiinnostavat näkymät vaikuttivat valintaani. Laadin sisäpihasta suunnitelman, joka kannustaa asukkaita yhteisöllisyyteen ja ulkoiluun. Pihaan sisältyy pyörävarasto, kaksi leikkialuetta, nuotiopaikka sekä harkittuja materiaaleja ja värejä luomaan viihtyisää tunnelmaa.
Tarkempaa suunnittelua varten kohteeksi valikoitui korttelin kaakkoisnurkkaan sijoittuva viisikerroksinen rakennusmassa. Massaa on viistetty arkkitehtonisen kiinnostavuuden lisäämiseksi, ja ulokkeina sijoitetut parvekkeet tekevät julkisivusta moniulotteisemman. Suuremmat parvekkeet on sijoitettu etelä-länsi-akselille, jossa auringonvaloa on eniten, kun taas itään avautuvat pienemmät ranskalaiset tuuletusparvekkeet. Pohjoisjulkisivua rajaa toinen rakennus.
Asuntojakauma koostuu yksiöistä, kaksioista ja kolmioista. Lisäksi rakennuksessa on yksi täysin esteettömäksi suunniteltu inva-asunto. Kellarikerros sisältää tekniset tilat, väestösuojan, sekä aputiloja. Yhteiset tilat on sijoiteltu viidenteen, eli ylimpään kerrokseen. Asuntojen suunnittelun tavoitteena on luoda valoisia, toimivia ja tilallisesti kiinnostavia asuntoja erilaisiin tarpeisiin. Parvekkeet on sijoitettu asuntojen yhteistilojen jatkeeksi, jolloin ne jakavat tilaa luontevasti. Parvekkeet mahdollistavat kotitoimintojen, kuten ruokailun, työskentelyn tai leikin siirtymisen ulkotilaan. Lasiparveke lisää valoa ja näkymiä asuntoihin. Ikkunajako on harkittua ja näkymiä on ohjattu niiden sijoittelulla. Suuremmat asunnot avautuvat kahteen ilmansuuntaan, mikä parantaa luonnonvalon määrää sekä ilmanvaihtoa.
Kerrostalosuunnittelun kurssilla rakennuksesta laadittiin työ- ja detaljipiirustukset. Suunnittelemani asuinkerrostalo on betonirunkoinen ja sen julkisivu on verhottu havuvihreällä pystysaumakatteella. Tavoiteltu yksiaineisuus rakennuksen ulkomuodossa oli luonteva toteuttaa materiaalivalinnan avulla. Julkisivuvarusteet, kuten suojapellit ja vesikourut, on mahdollista kätkeä osaksi julkisivua samanvärisellä alumiinilla. Detaljipiirustuksilla oli mahdollista tutkia parvekkeen, ikkunoiden ja räystäiden yksityiskohtia. Rakenteiden suunnittelulla pyrin vahvistamaan pelkistettyä ja modernia ilmettä.
Asemakaavasuunnittelun kurssilla laadin urbaania kaupunkitilaa tavoittelevan alueen, jossa painottuu luonnonläheisyys ja monimuotoisuus. Geometriset muodot rajaavat kortteleiden ulkopuolelle tiiviit katutilat, jotka toimivat samalla tapahtumapaikkana sekä liiketilojen terasseina. Toiminnot alueen sisällä on sijoitettu selkeiden kulkuyhteyksien varrelle, joista korttelit avautuvat aina kohti metsää tai puistoa. Yhteisöllisyyden lisäämiseksi asukkaiden kohtaamispaikkoja on sijoiteltu sisäpihoille, sekä katoille, joita on mahdollista hyödyntää esimerkiksi kaupunkiviljelyyn. Kokonaisuudessa alueella tavoitellaan viihtyisää, elävää ja kestävää kaupunkiympäristöä.
Valitsemani kortteli rajautuu metsän, pienen aukion ja katutilan keskelle. Korttelin monipuoliset mahdollisuudet ja kiinnostavat näkymät vaikuttivat valintaani. Laadin sisäpihasta suunnitelman, joka kannustaa asukkaita yhteisöllisyyteen ja ulkoiluun. Pihaan sisältyy pyörävarasto, kaksi leikkialuetta, nuotiopaikka sekä harkittuja materiaaleja ja värejä luomaan viihtyisää tunnelmaa.
Tarkempaa suunnittelua varten kohteeksi valikoitui korttelin kaakkoisnurkkaan sijoittuva viisikerroksinen rakennusmassa. Massaa on viistetty arkkitehtonisen kiinnostavuuden lisäämiseksi, ja ulokkeina sijoitetut parvekkeet tekevät julkisivusta moniulotteisemman. Suuremmat parvekkeet on sijoitettu etelä-länsi-akselille, jossa auringonvaloa on eniten, kun taas itään avautuvat pienemmät ranskalaiset tuuletusparvekkeet. Pohjoisjulkisivua rajaa toinen rakennus.
Asuntojakauma koostuu yksiöistä, kaksioista ja kolmioista. Lisäksi rakennuksessa on yksi täysin esteettömäksi suunniteltu inva-asunto. Kellarikerros sisältää tekniset tilat, väestösuojan, sekä aputiloja. Yhteiset tilat on sijoiteltu viidenteen, eli ylimpään kerrokseen. Asuntojen suunnittelun tavoitteena on luoda valoisia, toimivia ja tilallisesti kiinnostavia asuntoja erilaisiin tarpeisiin. Parvekkeet on sijoitettu asuntojen yhteistilojen jatkeeksi, jolloin ne jakavat tilaa luontevasti. Parvekkeet mahdollistavat kotitoimintojen, kuten ruokailun, työskentelyn tai leikin siirtymisen ulkotilaan. Lasiparveke lisää valoa ja näkymiä asuntoihin. Ikkunajako on harkittua ja näkymiä on ohjattu niiden sijoittelulla. Suuremmat asunnot avautuvat kahteen ilmansuuntaan, mikä parantaa luonnonvalon määrää sekä ilmanvaihtoa.
Kerrostalosuunnittelun kurssilla rakennuksesta laadittiin työ- ja detaljipiirustukset. Suunnittelemani asuinkerrostalo on betonirunkoinen ja sen julkisivu on verhottu havuvihreällä pystysaumakatteella. Tavoiteltu yksiaineisuus rakennuksen ulkomuodossa oli luonteva toteuttaa materiaalivalinnan avulla. Julkisivuvarusteet, kuten suojapellit ja vesikourut, on mahdollista kätkeä osaksi julkisivua samanvärisellä alumiinilla. Detaljipiirustuksilla oli mahdollista tutkia parvekkeen, ikkunoiden ja räystäiden yksityiskohtia. Rakenteiden suunnittelulla pyrin vahvistamaan pelkistettyä ja modernia ilmettä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38506]