Suomen rooli EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksen tavoitteiden toteutumisessa

Abstract

Mineraaliset raaka-aineet ovat nykyaikaisen yhteiskunnan, teollisuuden ja talouden perusta. Kallioperästä louhittavat mineraalit ovat välttämättömiä vihreän ja digitaalisen siirtymän toteutumisessa. Vihreä siirtymä tarkoittaa fossiilisista polttoaineista luopumista ja siirtymistä uusiutuvaan energiaan perustuvaan talouteen. Vihreän siirtymän kanssa samaan aikaan tapahtuvan digitaalisen siirtymän tarkoituksena on edistää yhteiskunnan digitalisaatiota ja kestävää kehitystä.

Vihreän siirtymän toteuttamiseksi Euroopan unioni on laatinut kriittisiä raaka-aineita koskevan asetuksen, jonka tavoitteena on turvata kriittisten raaka-aineiden saatavuus EU:ssa. Saatavuutta pyritään parantamaan lisäämällä raaka-aineiden louhintaa, jalostusta ja kierrätystä EU:n alueella. Asetuksessa määrätään toimenpiteistä, joilla pyritään varautumaan toimitusketjujen häiriöihin. EU:n jäsenmaana Suomi on sitoutunut osaltaan edistämään kriittisten raaka-aineiden asetuksen tavoitteita. Suomi on myös laatinut oman kansallisen mineraalistrategiansa, jonka tavoitteena on kehittää kotimaisen mineraalialan toimintaa, edistää vastuullista mineraalipolitiikkaa ja turvata teollisuuden raaka-ainehuolto.

Suomen kallioperässä on runsaasti hyödynnettävissä olevia kriittisten raaka-aineiden esiintymiä. Suomessa louhitaan jo nyt kriittisiä raaka-aineita, kuten kuparia, nikkeliä ja kobolttia. Lisäksi käynnissä on useita kaivoshankkeita, joiden tavoitteena on aloittaa kriittisten mineraalien tuotanto. Suomessa on merkittävää metallien jalostustoimintaa, ja mineraalialan osaaminen ja tutkimus on korkeatasoista. Suomen haasteita EU:n raaka-aineasetuksen toteuttamisessa ovat hitaat lupamenettelyt sekä investointien vähäisyys. Sosiaalisen hyväksyttävyyden saaminen on haasteena kaivoshankkeiden toteutumiselle.

EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksen ja Suomen kansallisen mineraalistrategian tavoitteet ovat pääosin samassa linjassa toistensa kanssa. Suomen mineraalistrategiassa korostetaan kuitenkin ensisijaisesti Suomen valtion ja talouden etua. Eroavaisuuksista huolimatta EU:n raaka-aineasetus ja Suomen kansallinen mineraalistrategia tukevat toistensa päämääriä monin tavoin.