Ilmastonmuutoksen vaikutukset sieppojen pesintään Pohjois- ja Länsi Euroopassa : esimerkkilajeina kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) ja leppälintu (Phoenicurus phoenicurus)
Karppinen, Anni (2025-05-26)
Karppinen, Anni
A. Karppinen
26.05.2025
© 2025 Anni Karppinen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202505263936
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202505263936
Tiivistelmä
Ilmastonmuutos yhdessä muuttuvien lämpötilojen ja sademäärien kautta on johtanut muuttolintujen kevätmuuton ja pesinnän aikaistumiseen. Tällä on ollut huomattavaa vaikutusta lintujen pesintämenestyksessä eri puolilla Eurooppaa. Muuttuvien lämpötilojen ja sadannan ohella sään ääri-ilmiöt ovat voimistuneet ilmaston lämpenemisen edetessä ja aiheuttaneet paikallisia vaihteluita pesinnässä.
Ilmastoon ja säähän perustuvaa ekologisten tapahtumien, kuten muuttolintujen kevätmuuton ajoitusta, käsitetään fenologialla. Fenologiaan voidaan sisällyttää myös lintujen elinkaaren toiminnoista tärkeimmän eli pesinnän ajoittaminen. Näiden tapahtumien ymmärtäminen on tärkeää, jotta voimme tarkastella lintujen pesintää suhteessa muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin.
Tutkimukset ovatkin osoittaneet, kuinka muuttolinnuilla, kuten kirjosiepolla ja leppälinnulla, pesimäalueille saapuminen on aikaistunut Pohjois- ja Länsi-Euroopassa. Puolestaan pesimämenestyksessä on voitu havaita maantieteellisiä eroavaisuuksia lajien välillä. Kirjosiepolla todettiin neutraaleja tai jopa positiivisia vaikutuksia pesimämenestyksessä niin Pohjois-Euroopan kuin Länsi-Europan osalta. Puolestaan leppälinnuilla havaittiin vain Pohjois- Euroopassa positiivisia vaikutuksia menestyksessä, kun tarkasteltiin kevään lämpötilojen vaikutusta pesintään.
Pesintämenestystä tulee tarkastella myös ravinnonsaatavuuden ja ajoituksen mukaan. Etenkin lehtipuuvaltaisissa metsissä toukat ovat hyvin tärkeää ravintoa siepoille. Ravintohuipun mukaan tarkasteltaessa Alankomaissa huomattiin negatiivisia vaikutuksia kirjosieppojen pesimämenestykseen, kun kevätlämpötilat olivat tavallista korkeammat. Leppälinnulla puolestaan havaittiin Iso-Britanniassa negatiivisia merkkejä kokonaispesimämenestyksessä, jossa ravintohuippuun ajoittamisella oli huomattavaa vaikutusta.
Yhteenvetona voidaankin sanoa, että kevään lämpeneminen on saanut aikaan muutoksia lintujen fenologiassa ja pesinnässä niin suoraan kuin epäsuorasti, esimerkiksi ravinnonsaatavuuden kautta. Ilmastonmuutoksen yhä edetessä lintujen pitää pystyä sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Muutoin tämä voi johtaa epäonnistuneeseen ajoitukseen lintujen elinkierron ja ravinnon välille, mikä voi uhata lajien selviytymistä ja luonnon monimuotoisuutta.
Ilmastoon ja säähän perustuvaa ekologisten tapahtumien, kuten muuttolintujen kevätmuuton ajoitusta, käsitetään fenologialla. Fenologiaan voidaan sisällyttää myös lintujen elinkaaren toiminnoista tärkeimmän eli pesinnän ajoittaminen. Näiden tapahtumien ymmärtäminen on tärkeää, jotta voimme tarkastella lintujen pesintää suhteessa muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin.
Tutkimukset ovatkin osoittaneet, kuinka muuttolinnuilla, kuten kirjosiepolla ja leppälinnulla, pesimäalueille saapuminen on aikaistunut Pohjois- ja Länsi-Euroopassa. Puolestaan pesimämenestyksessä on voitu havaita maantieteellisiä eroavaisuuksia lajien välillä. Kirjosiepolla todettiin neutraaleja tai jopa positiivisia vaikutuksia pesimämenestyksessä niin Pohjois-Euroopan kuin Länsi-Europan osalta. Puolestaan leppälinnuilla havaittiin vain Pohjois- Euroopassa positiivisia vaikutuksia menestyksessä, kun tarkasteltiin kevään lämpötilojen vaikutusta pesintään.
Pesintämenestystä tulee tarkastella myös ravinnonsaatavuuden ja ajoituksen mukaan. Etenkin lehtipuuvaltaisissa metsissä toukat ovat hyvin tärkeää ravintoa siepoille. Ravintohuipun mukaan tarkasteltaessa Alankomaissa huomattiin negatiivisia vaikutuksia kirjosieppojen pesimämenestykseen, kun kevätlämpötilat olivat tavallista korkeammat. Leppälinnulla puolestaan havaittiin Iso-Britanniassa negatiivisia merkkejä kokonaispesimämenestyksessä, jossa ravintohuippuun ajoittamisella oli huomattavaa vaikutusta.
Yhteenvetona voidaankin sanoa, että kevään lämpeneminen on saanut aikaan muutoksia lintujen fenologiassa ja pesinnässä niin suoraan kuin epäsuorasti, esimerkiksi ravinnonsaatavuuden kautta. Ilmastonmuutoksen yhä edetessä lintujen pitää pystyä sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Muutoin tämä voi johtaa epäonnistuneeseen ajoitukseen lintujen elinkierron ja ravinnon välille, mikä voi uhata lajien selviytymistä ja luonnon monimuotoisuutta.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38506]