Opettajan kohtaama väkivalta kouluympäristössä
Haverinen, Nelli; Hiltula, Hilla (2025-05-26)
Haverinen, Nelli
Hiltula, Hilla
N. Haverinen; H. Hiltula
26.05.2025
© 2025 Nelli Haverinen, Hilla Hiltula. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202505263906
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202505263906
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielman tavoitteena on kerätä tietoa opettajan työssään kohtaamasta väkivallasta sekä siitä, millaisia keinoja opettajalla on väkivallan kohtaamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Käsittelemme tutkielmassamme väkivallan erilaisia muotoja ja niiden yleisyyttä opettajan kohtaamana. Työn aihe on ajankohtainen ja yhteiskunnallisesti merkittävä, sillä opettajien kohtaama väkivalta on herättänyt lähivuosina enenevissä määrin julkista keskustelua ja huolta.
Tutkielma on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Narratiivisella kirjallisuuskatsauksella pyritään rakentamaan kokonaiskuva tutkittavasta aiheesta. Aineistona olemme käyttäneet pääasiassa kansainvälisiä vertaisarvioituja tutkimuksia opettajan kohtaamasta väkivallasta. Aineistomme analyysi on toteutunut sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksista ilmeni, että opettajan kohtaama väkivalta on yleinen, mutta alitutkittu ilmiö. Tutkimusten mukaan opettaja voi kohdata monenlaista väkivaltaa, mutta yleisimmäksi väkivallan muodoksi paljastui henkinen väkivalta. Useimmiten väkivallan tekijä on oppilas. Yksittäisen opettajan keinot väkivallan kohtaamiseen ja ennaltaehkäisyyn näyttäytyvät rajallisena. Tärkeimmiksi yksittäisen opettajan keinoiksi vähentää väkivaltaa ilmenivät luokanhallintakeinot, myönteisen oppilas-opettajasuhteen muodostaminen sekä pedagogiset ratkaisut. Opettajien toiminnan lisäksi tarvitaan väkivallan vähentämiseksi myös koulun hallinnon ja yhteiskunnallisten palveluiden tukea. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan palveluiden merkitys korostui opettajien kohtaaman väkivallan ennaltaehkäisyssä.
Tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttaa positiivisesti suhteellisen tuore ja vertaisarvioitu tutkimusaineisto. Tutkielman luotettavuutta heikentää kuitenkin se, ettei ilmiötä ole tutkittu kovin laajasti. Vaikka tutkielman aineistona on toiminut pääosin kansainväliset tutkimukset, näiden tutkimusten tuloksia tukevat myös Suomessa kerätyt tilastot opettajien kohtaaman väkivallan yleisyydestä. Opettajien kohtaamaa väkivaltaa olisi tärkeää tutkia tieteellisesti enemmän, jotta ilmiö tunnistettaisiin nykyistä paremmin. Tämä mahdollistaisi myös tehokkaiden puuttumis- ja ennaltaehkäisykeinojen kehittämisen, joiden avulla opettajien kohtaamaa väkivaltaa saataisiin todennäköisemmin vähennettyä.
Tutkielma on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Narratiivisella kirjallisuuskatsauksella pyritään rakentamaan kokonaiskuva tutkittavasta aiheesta. Aineistona olemme käyttäneet pääasiassa kansainvälisiä vertaisarvioituja tutkimuksia opettajan kohtaamasta väkivallasta. Aineistomme analyysi on toteutunut sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksista ilmeni, että opettajan kohtaama väkivalta on yleinen, mutta alitutkittu ilmiö. Tutkimusten mukaan opettaja voi kohdata monenlaista väkivaltaa, mutta yleisimmäksi väkivallan muodoksi paljastui henkinen väkivalta. Useimmiten väkivallan tekijä on oppilas. Yksittäisen opettajan keinot väkivallan kohtaamiseen ja ennaltaehkäisyyn näyttäytyvät rajallisena. Tärkeimmiksi yksittäisen opettajan keinoiksi vähentää väkivaltaa ilmenivät luokanhallintakeinot, myönteisen oppilas-opettajasuhteen muodostaminen sekä pedagogiset ratkaisut. Opettajien toiminnan lisäksi tarvitaan väkivallan vähentämiseksi myös koulun hallinnon ja yhteiskunnallisten palveluiden tukea. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan palveluiden merkitys korostui opettajien kohtaaman väkivallan ennaltaehkäisyssä.
Tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttaa positiivisesti suhteellisen tuore ja vertaisarvioitu tutkimusaineisto. Tutkielman luotettavuutta heikentää kuitenkin se, ettei ilmiötä ole tutkittu kovin laajasti. Vaikka tutkielman aineistona on toiminut pääosin kansainväliset tutkimukset, näiden tutkimusten tuloksia tukevat myös Suomessa kerätyt tilastot opettajien kohtaaman väkivallan yleisyydestä. Opettajien kohtaamaa väkivaltaa olisi tärkeää tutkia tieteellisesti enemmän, jotta ilmiö tunnistettaisiin nykyistä paremmin. Tämä mahdollistaisi myös tehokkaiden puuttumis- ja ennaltaehkäisykeinojen kehittämisen, joiden avulla opettajien kohtaamaa väkivaltaa saataisiin todennäköisemmin vähennettyä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38618]