Lapintiaisen (Poecile cinctus) aikuissäilyvyys ja siihen vaikuttavat tekijät

Abstract

Ihmisen toiminnasta johtuva luonnonmonimuotoisuuden heikkeneminen uhkaa lajeja ympäri maailmaa. Suomessa uhka kohdistuu erityisesti vanhoihin metsiin erikoistuneisiin lajeihin. Yksi selkeimmistä kärsijöistä ovat olleet vanhoihin metsiin erikoistuneet tiaislajit, kuten hömötiainen (Poecile montanus), lapintiainen (Poecile cinctus) ja töyhtötiainen (Lophophanes cristatus), joiden populaatiot ovat romahtaneet viimeisen 80 vuoden aikana. Syynä lajien vähenemiseen pidetään elinympäristössä tapahtuneita muutoksia (metsien hakkuut, ilmastomuutos ja kilpailevat lajit), jotka ovat vaikuttaneet populaation kasvua määrittäviin demografisiin tekijöihin – syntyvyyteen ja kuolleisuuteen. Erityisesti aikuissäilyvyydessä tapahtuneet muutokset selittävät linnuilla usein populaatiokoossa tapahtuneita muutoksia. Monet aikuissäilyvyyteen vaikuttavat tekijät ja mekanismit näiden taustalla ovat kuitenkin tuntemattomia erityisesti vähän tutkituilla lajeilla, kuten lapintiaisella.

Tässä tutkimuksessa analysoitiin lapintiaisen aikuissäilyvyyttä 30 vuotta kattavan merkintä-takaisinpyyntiaineiston perusteella lajin levinneisyysalueen eteläreunalla Kuusamossa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten lapintiaisten aikuissäilyvyys on muuttunut tutkimusjakson aikana ja mitkä tekijät selittävät aikuissäilyvyyden vaihtelua. Vuosivaihtelua pyrittiin selittämään talven ja kevään ilmasto- ja säätekijöillä sekä kilpailevien lajien (talitiainen ja hömötiainen) tiheydellä. Tulokset eivät viitanneet merkittävään pitkän aikavälin laskuun aikuissäilyvyydessä, mutta aikuissäilyvyydessä havaittiin voimakasta vaihtelua vuosien välillä. Säilyvyyden vaihteluun vaikutti erityisesti talven pakkaspäivien ja talitiaisten tiheyden välinen vuorovaikutus: pakkaspäivien lisääntyessä säilyvyys laski silloin, kun talitiaisten tiheys oli korkea. Lisäksi aikuissäilyvyys laski kevään lumensyvyyden kasvaessa.

Tulosten perusteella ilmastonmuutoksella voi olla vaikutusta lapintiaisten aikuissäilyvyyteen. Ennusteiden mukaan ilmastonmuutoksen myötä kevään lumensyvyys ja talitiaisten tiheys kasvavat Pohjois-Suomessa, mikä saattaa vaikuttaa negatiivisesti lapintiaisten säilyvyyteen. Toisaalta talven pakkaspäivien väheneminen ja keskilämpötilan nouseminen voivat parantaa aikuissäilyvyyttä. Aikuissäilyvyyden muutokset tuskin selittävät havaittua populaatiokoon vähenemistä tutkimusalueella. Kannan pieneneminen saattaa johtua muutoksista muissa demografisissa muuttujissa, kuten syntyvyydessä, immigraatiossa ja emigraatiossa. Lisätutkimukset uhanalaistuvan lapintiaispopulaation ja muiden vanhojen metsien tiaisten vähenemisen syistä ovat tärkeitä laadittaessa sopivaa suojeluverkostoa lajien elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Suojelemalla näitä tärkeitä vanhan metsän indikaattorilajeja voidaan turvata kokonaisten ekosysteemien toiminta tulevaisuudessa.