Maalausalalla työskentelevien kouluttamattomien maalareiden asiantuntijuuden kehittyminen käytäntöyhteisöön osallistumalla
Tölli, Juhana (2025-05-23)
Tölli, Juhana
J. Tölli
23.05.2025
© 2025 Juhana Tölli. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202505233875
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202505233875
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee maalausalalla työskentelevien kouluttamattomien maalareiden asiantuntijuuden kehittymistä käytäntöyhteisöön osallistumalla. Tutkielman tavoitteena on kuvailla, millaisena alalla kouluttamattomina aloittaneet maalarit kokevat käytäntöyhteisönsä rakenteen ja vuorovaikutuksen sekä miten he kokevat asiantuntijuutensa kehittyvän käytäntöyhteisöön osallistumisen kautta.
Tutkielma on toteutettu laadullisen tutkimuksen menetelmillä. Aineisto koostuu kuudesta teemahaastattelusta ja analyysimenetelmänä toimii teorialähtöinen temaattinen analyysi. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu asiantuntijuuden osallistumisnäkökulmasta sekä käytäntöyhteisöjen ja asteittain syvenevän osallistumisen teorioista.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kouluttamattoman maalarin käytäntöyhteisö koostuu maalareista sekä työnjohtajasta, mutta se muovaantuu ja uudelleenjärjestyy, mikäli yksilö siirtyy maalarin roolista työnjohtajan rooliin. Käytäntöyhteisöön ja sen toimintaan osallistuminen myös koetaan ensisijaisen tärkeäksi niin kouluttamattoman maalarin kuin työnjohtajankin asiantuntijuuden kehittymisen kannalta. Asiantuntijuuden kehittymisessä erityisen merkittävänä koettiin yhteistyö kokeneempien käytäntöyhteisön jäsenten sekä oman työparin kanssa. Tulokset osoittavat, että asiantuntijuutta kehittää erityisesti kolme käytännön vuorovaikutustilannetta: uudet tilanteet kokeneemman ohjauksella, palautteen saaminen sekä aktiivinen kysyminen ja avun pyytäminen. Tämän tutkimuksen tulokset ovat linjassa aiempien käytäntöyhteisöjen tutkimusten kanssa, tarjoten kuitenkin myös uusia näkökulmia, erityisesti kouluttamattomien yksilöiden tutkimisen kautta.
Tutkielma on toteutettu laadullisen tutkimuksen menetelmillä. Aineisto koostuu kuudesta teemahaastattelusta ja analyysimenetelmänä toimii teorialähtöinen temaattinen analyysi. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu asiantuntijuuden osallistumisnäkökulmasta sekä käytäntöyhteisöjen ja asteittain syvenevän osallistumisen teorioista.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kouluttamattoman maalarin käytäntöyhteisö koostuu maalareista sekä työnjohtajasta, mutta se muovaantuu ja uudelleenjärjestyy, mikäli yksilö siirtyy maalarin roolista työnjohtajan rooliin. Käytäntöyhteisöön ja sen toimintaan osallistuminen myös koetaan ensisijaisen tärkeäksi niin kouluttamattoman maalarin kuin työnjohtajankin asiantuntijuuden kehittymisen kannalta. Asiantuntijuuden kehittymisessä erityisen merkittävänä koettiin yhteistyö kokeneempien käytäntöyhteisön jäsenten sekä oman työparin kanssa. Tulokset osoittavat, että asiantuntijuutta kehittää erityisesti kolme käytännön vuorovaikutustilannetta: uudet tilanteet kokeneemman ohjauksella, palautteen saaminen sekä aktiivinen kysyminen ja avun pyytäminen. Tämän tutkimuksen tulokset ovat linjassa aiempien käytäntöyhteisöjen tutkimusten kanssa, tarjoten kuitenkin myös uusia näkökulmia, erityisesti kouluttamattomien yksilöiden tutkimisen kautta.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38549]