Työyhteisön tunteisiin liittyvästä mikropolitiikasta : vastavalmistuneiden luokanopettajien havaintoja, kokemuksia ja toimintatapoja

Abstract

Tämä Pro gradu -tutkielma selvitti, millaisia havaintoja vastavalmistuneet luokanopettajat tekevät työyhteisönsä tunteisiin liittyvästä mikropolitiikasta sekä millaisia tunnetaktiikoita he käyttävät työyhteisössä toimiessaan. Tutkielman teoriaosuus käsittelee mikropolitiikan käsitettä sekä laajemmin mikropolitiikkaa ilmiönä kouluyhteisön viitekehyksessä. Lisäksi teoria avaa tarkemmin vastavalmistuneen opettajan siirtymistä työelämään induktiovaiheen ja kouluorganisaation tarjoaman tuen näkökulmasta. Kuitenkin teorian pääpaino on tunteissa ja niitä kuvataan monipuolisesti niin tunneilmaston, kirjoittamattomien tunnesääntöjen kuin tunnekäyttäytymisen näkökulmasta. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä tuodaan esiin tunteiden rakentumisen sosiaalista luonnetta.

Tutkielma on toteutettu laadullisin tutkimusottein, ja haastatteluaineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineisto pitää sisällään neljä 1–5 vuotta työskennelleen luokanopettajan teemahaastattelua, ja ne vastaavat kahteen tutkimuskysymykseen: Millaisia havaintoja vastavalmistuneet luokanopettajat tekevät tunteisiin liittyvästä mikropolitiikasta työyhteisönsä sosiaalisissa suhteissa, ja mitä keinoja vastavalmistuneet luokanopettajat hyödyntävät työyhteisönsä tunneilmastossa toimimisessa.

Haastateltavien vastauksista nousi esiin sekä positiivisia että negatiivisia havaintoja työyhteisön ilmapiiristä. Osa vastavalmistuneista koki työyhteisön pääosin iloisena ja kannustavana paikkana, jossa solmitaan ystävyyssuhteita ja jossa välittyy lämpö kollegoiden välillä. Osa taas näki työyhteisön haasteellisena, ja esiin nousi muun muassa vahva hierarkia, pitkään talossa olleiden kollegoiden muutoskyvyttömyys, selän takana puhuminen ja arvostelu sekä tarve piilottaa negatiiviset tunteet kokonaan. Aineistossa nousi esiin myös työyhteisön tarve ylläpitää positiivista kulissia, joka toisinaan näyttäytyy tiettyjen tunteiden esittämisenä.

Vastavalmistuneet opettajat toivat esiin myös valtaan kietoutuneita kirjoittamattomia tunnesääntöjä, jotka määrittävät sen, mitä tunteita saa tuoda esiin ja kuinka voimakkaasti. Heidän havaintojensa mukaan työuraansa aloittelevilla opettajilla ei ole samat säännöt kuin talossa pidempään olleilla, joka näyttäytyy vastavalmistuneiden tarpeena hillitä tunneilmaisuaan. Heidän mukaansa sääntöjen vastaisesta toiminnasta seuraa muun muassa mielensä pahoittamista, kritiikin saamista, hyökkäävää käytöstä tai juoruilua. Tämän seurauksena opettajat pyrkivätkin mukautumaan sääntöihin ja tunnetaktiikkoinaan he hyödynsivät tilanteiden ennakointia, välttelevää käyttäytymistä, vuorovaikutuksen hyödyntämistä ja tilanteen tai tunteen purkamista siinä hetkessä tai jälkikäteen.

This master’s thesis investigated the observations made by primary school teachers with 1–5 years of work experience regarding the emotional micro-politics within their work community, as well as the emotional tactics they use when interacting within the community. The theorotical part of the thesis discusses the concept of micro-politics and, micropolitics as a phenomenon in the context of the school community. In addition, the theory opens up the transition of a newly qualified teacher to working life from the perspective of the induction phase and the support offered by the school organisation. However, the main focus of the theory is on emotions, which are described in a variety of ways from the perspectives of emotional climate, emotional rules, and emotional behavior. In addition, the theoretical framework highlights the social nature of the construction of emotions.

The master’s thesis has been conducted using qualitatite research methods, and the interview data has been analysed using data-driven content analysis. The data consists of four semi-structured interviews with primary school teachers, and answers two research questions: What observations do newly graduated primary school teachers make regarding emotion-related micro-politics in the social relationships within their work community, and what strategies do they use when navigating the emotional climate of their work community.

The teachers’ responses revealed both positive and negative observations about the atmosphere in the workplace. Some experienced the workplace as a mainly happy and supportive place where friendships are formed and warmth is exchanged between colleagues. Others saw the workplace as challenging, with issues such as a strong hierarchy, the inability of long-term colleagues to change, talking behind others’ backs and criticism, as well as the need to completely hide negative emotions. The data also releaved the work community’s need to maintain a positive facade, which at times manifests as the expression of certain emotions.

The newly qualified teachers also highlighted the emotional rules tied to power, which determine which emotions are allowed to be expressed and how strongly. They found that teachers starting their careers do not have the same rules as those who have been in the house longer, which is reflected in the need for new graduates to control their emotional expressions. They say that the consequences of not following the rules include getting upset, being criticized, behaving aggressively or gossiping. As a result, teachers tended to adapt to the rules and as their emotional tactics, they made use of anticipating situations, avoidant behavior, utilizing interaction, and either addressing or processing the situation or emotional in the moment or afterward.