”Sitten mulle ei enää kelvannut mikään muu kuin ysi puoli tai kymppi” : tyttöjen kokemuksia koulu-uupumuksesta

Abstract

Viimeaikaisen tutkimuksen mukaan suomalaiset tytöt voivat huonoimmin kuin aikoihin ja tyttöjen koulu-uupumuksen taso onkin nyt korkeimmillaan. Vaikka koulu-uupumusta on tutkittu paljon, koulu-uupumus on yleistynyt viime vuosina jatkuvasti. Tätä voidaan pitää todella hälyttävänä. Nuorten psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi tärkeää on kuunnella heidän kokemuksiaan, ja siksi tämä tutkimus käsittelee tyttöjen koulu-uupumusta heidän omien kokemustensa pohjalta. Tutkimuksessa selvitettiin, miten koulu-uupumus ja opiskelu näyttäytyy tyttöjen elämissä, millaisena he kokevat saamansa tuen sekä voimavaransa uupumuksen keskellä sekä miten he haluaisivat muuttaa koulua. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastattelun menetelmin. Haastatteluihin osallistui seitsemän 16–26-vuotiasta tyttöä ja nuorta naista. Tutkimuksessa hyödynnettiin kuvailevaa fenomenologista analyysimenetelmää.

Tutkimuksen tuloksista selvisi, että koulu-uupumus näyttäytyi tyttöjen elämissä kompleksisena ilmiönä. Koulu-uupumus oireili tytöillä etenkin voimakkaana väsymyksenä ja riittämättömyyden tunteina, sekä siihen liittyi myös kyynistymistä, joka aiheuttaa syyllisyyden tunteita sekä opiskelun välttelyä. Lisäksi tytöt kokivat muun muassa itsetunnon heikentymistä, yksinäisyyttä, kognitiivisten taitojen heikentymistä sekä erilaisia somaattisia oireita. Suhdettaan opiskeluun tytöt kuvailivat monimutkaiseksi – toisaalta vahvaa sisäistä motivaatiota on, mutta jaksamisen haasteet hankaloittavat opiskelua. Koulu-uupumukseen oltiin saatu tukea vaihtelevasti muun muassa opettajilta, koulupsykologilta tai opinto-ohjaajalta, mutta toisaalta tukea ei koettu riittäväksi tai hyödylliseksi. Joissain tapauksissa kouluilla uupumusta ei oltu tunnistettu lainkaan. Voimavaroikseen tytöt nimesivät sosiaaliset suhteensa, yhteisöllisyyden, vahvan motivaation, uuden oppimisen riemun sekä vapaa-ajan harrastuksensa. Omiin tulevaisuudenkuviin, erityisesti työelämän ja jatko-opintojen suhteen liittyi paljon huolta. Tytöt toivoivat monipuolisempia hyvinvointia tukevia palveluita sekä lisää resursseja näiden laatuun. Nuorilla oli halu jakaa kokemuksiaan ja esittää ratkaisuja haasteisiin. Niinpä nuorten kuuntelu on tärkeää myös jatkossa ja koulu-uupumusta on tärkeää sekä tutkia lisää että lisätä resursseja nuorten hyvinvoinnin kehittämiseksi.

According to recent studies, Finnish girls are feeling worse than they have in a long time and the level of girls' school exhaustion is now at its highest. Although there has been a lot of research into school exhaustion, it has become increasingly common in recent years. This can be considered truly alarming. To promote the psychological well-being of young people, it is important to listen to their experiences, and that is why this study addresses girls' school exhaustion based on their own experiences. The study examined how school exhaustion and studying appear in girls' lives, how they feel about the support they receive and their resources amid exhaustion, and how they would like to change the school. The study was carried out as a qualitative study using thematic interview methods. Seven young women aged 16 to 26 participated in the interviews. A descriptive phenomenological analysis method was used in the study.

The results of the study showed that school exhaustion appeared as a complex phenomenon in girls' lives. The girls experienced severe fatigue and feelings of inadequacy. The school burnout was also accompanied by cynicism, which causes feelings of guilt and avoidance of studying. In addition, the girls experienced a decrease in self-esteem, loneliness, a decrease in cognitive-compact skills, and various somatic symptoms. The girls found their relationship with studying complicated. On the other hand, there is strong internal motivation, but the challenges of coping make studying difficult. Support for school burnout had been received from teachers, a school psychologist or a guidance counselor, among others, but on the other hand support was not considered sufficient or useful. In some cases, exhaustion in schools had not been identified at all. The girls named their social relationships, sense of community, strong motivation, the joy of learning, and leisure activities as their strengths. There was a lot of concern about their own futures, especially in terms of working life and further studies. The girls hoped for more diverse welfare-supporting services and more resources for their quality. Young people had a desire to share their experiences and present solutions to challenges. Thus, listening to young people is also important in the future, and it is important to both study school burnout and increase resources to develop the well-being of young people.