Nuorten pehmeiden taitojen koettu oppiminen koulussa ja sen ulkopuolella

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma tarkasteli 15–29-vuotiaiden suomalaisten nuorten kokemaa pehmeiden taitojen oppimista peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa sekä koulun ulkopuolella. Pehmeät taidot tarkoittavat ei-teknisiä taitoja, jotka auttavat yksilöä suoriutumaan suoritettavista aktiviteeteista. Niiden arvo nuorelle on merkittävä nykyhetken ja tulevaisuuden työmarkkinoilla. Tutkielmassa tarkasteltavat pehmeät taidot olivat luovuus, sosiaaliset taidot, kriittinen ajattelu sekä ongelmanratkaisutaidot. Koulussa ja sen ulkopuolella koetun oppimisen erojen lisäksi tarkastelussa oli se, miten sosioekonominen status, tarkemmin vastaajan vanhempien koulutus ja perheen toimeentulo peruskouluaikana, vaikutti koettuun oppimiseen näissä ympäristöissä.

Tutkielma oli määrillinen ja aineisto vuoden 2017 Nuorisobarometri (N = 1902). Taitojen koettua oppimista mitattiin yksittäisinä taitoina ja summamuuttujina. Taustamuuttujat olivat demografiset muuttujat: vastaajien ikä ja sukupuoli, sekä sosioekonomiset muuttujat: vanhempien korkeakoulutus sekä perheen toimeentulo peruskouluaikana. Aineisto analysoitiin hierakisella lineaarisella regressioanalyysilla, t-testeillä sekä ANOVA-testeillä.

Tulosten perusteella nuoret kokivat oppineensa kaikkia tarkasteltuja pehmeitä taitoja enemmän koulun ulkopuolella kuin koulussa. Summamuuttujia selittäneet taustamuuttujat olivat ikä ja vanhempien korkeakoulutus. Ikä kasvatti koulun ulkopuolella koettua oppimista, mutta vähensi peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa koettua oppimista. Vanhempien korkeakoulutuksen osalta eroja esiintyi etenkin kriittisen ajattelun koetussa oppimisessa molemmissa ympäristöissä, mutta vaikutukset olivat efektikooltaan pieniä. Perheen toimeentulolla peruskouluaikana ei ollut merkittävää vaikutusta. Sukupuolten välillä naiset kokivat oppineensa koulun ulkopuolella enemmän sosiaalisia taitoja ja miehet ongelmanratkaisutaitoja.

Pehmeät taidot ovat nuorten tulevaisuuden ja etenkin näiden työelämän kannalta merkittäviä. Se, että koulun ulkopuolella nuoret kokivat oppineensa taitoja enemmän, voi viitata tarpeeseen keskittyä taitojen opetukseen koulussa. Tätä tukee myös se, että sosioekonomisen statuksen pieni vaikutus näkyi koulussa koetussa oppimisessa koulun ulkopuolista oppimista vähemmän, joten koulussa taitojen opetukseen panostaminen voisi olla myös tasavertaisten mahdollisuuksien edistämisen kannalta merkittävää.