Aikuisten noviisiohjelmoijien oppimisen tukeminen scaffoldingilla

Abstract

Aloittelijoilta puuttuu usein tehokkaan itsesäätelyn mahdollistava metakognitiivinen tietoisuus ohjelmointia opiskellessa. Ohjelmointiperusteisessa yhteiskunnassa olisi tärkeä ymmärtää sen oppimisen tukemista. Tämä kirjallisuuskatsaus kuvailee, miten ja millaisia metakognition vahvistamiseen pyrkiviä scaffoldeja on tutkittu. Ohjelmointiin, metakognitioon ja scaffoldingiin liittyvillä avainsanoilla haettiin 2013 jälkeen julkaistuja artikkeleja. Mukana oli kokotekstikarsinnan jälkeen yhdeksän ja lopulta myös kaksi lumipallomenetelmällä lisättyä artikkelia. Yksinkertaisempia tukitapoja ovat promptauksesta koostuvat scaffoldingit ja yksittäisiin itsesäätelyn vaiheisiin keskittyvät keinot. Laajimpia ovat ohjelmoinnin tueksi rakennetut järjestelmät, jotka ovat useiden eri scaffolding-tapojen yhdistelmiä. Kaikkiin Winnen ja Hadwinin itsesäätelyn vaiheisiin oli tarjottu jonkinlaista scaffolding-tukea tutkimuksissa. Tutkitut scaffoldingit tukivat useimmin suunnitteluvaihetta ja assimilaatiota vain muiden vaiheiden ohella. Tuen vaikutusta on tarkasteltu ohjelmointitehtävien onnistumisena tai kurssiarvosanojen, ohjelmoinnillisen ajattelun CTS-mittarin ja muiden tekijöiden kuten kognitiivisen kuormituksen, itsesäätelytaitojen ja käyttäjäkokemusten kautta. Ohjelmointitehtävissä on vaadittu tekstiohjelmointia tietokoneella, paperille kirjoitettua koodia tai pseudokoodia, tai blokkiohjelmointia. Erilaisia mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä on kartoitettu ennen interventiota osittain pre-post –asetelmalla. Aina ei ole tutkittu scaffoldoimatonta vertailuryhmää. Metakognitiota on tutkittu lähinnä epäsuorasti. Kognitiivisen ja metakognitiivisen scaffoldingin käsitteitä ei ole määritelty yhtenevästi. Jatkotutkimuksissa on tärkeä pohtia, hyötyvätkö kaikki samanlaisista scaffolding-keinoista ja varmistaa, että tutkitun tehtävän vaikeustaso osuu oppijan lähikehityksen vyöhykkeelle. Voisi olla hyvä tutkia kognitiivisia ja metakognitiivisia scaffolding-keinoja yhdessä ja havainnoida niiden yhteisvaikutuksia. Metakognition tutkiminen ‘suoraan’ ja lokitietojen tarkastelu olisivat arvokkaita lisiä tutkimuksiin. Epäsystemaattisuus ja lumipallomenetelmän käytön suppeus ovat puutteita tutkielmassa. Scaffoldingien vaikutuksista saisi tuloksia tarkemmalla rajauksella ja haun systemaattisuudella. Nämä tulokset palvelevat tutkimusasetelman rakentamista pro gradussa.