Puhallinsoittajien äänioireet ja ääniergonomiset keinot

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa, kuinka yleisiä äänioireet ovat puhallinsoittajilla ja millaisia ilmenevät äänioireet ovat. Sen lisäksi tutkielman tavoitteena oli selvittää persoonallisuuspiirteiden yhteyksiä äänioireistoon ja puhallinsoittajien käyttämiä ääniergonomisia keinoja.

Tutkimukseen osallistuvia puhallinsoittajia oli 76, joista 55 % naisia, 45 % miehiä ja 1 % muun sukupuolisia. Osallistumisen edellytyksenä oli, että tutkittava oli yli 15-vuotias puhallinsoittaja. Tutkimus toteutettiin anonyymina Webropol-kyselynä, joka koostui taustatietoja kartoittavasta osuudesta, Salan ym. (2011) äänioirekyselystä sekä ääniergonomiaosuudesta. Riskitekijöitä omaavien ja ei-riskitekijöitä omaavien välisiä eroja äänioireissa tarkasteltiin Mann-Whitneyn-U-testin avulla. Persoonallisuuspiirteiden ja äänioireiston yhteyden selvittämiseen käytettiin Pearsonin korrelaatiokerrointa. Ääniergonomisia keinoja tarkasteltiin siitä näkökulmasta, miten tiheästi tutkittavat käyttivät ääniergonomisia keinoja. Kaikkiin kyselyn osioihin oli sisällytetty avoimia vastauksia, jotka analysoitiin laadullisin menetelmin teemoittelua hyödyntäen.

Tutkimukseen osallistuvista puhallinsoittajista 84 % raportoi kokevansa äänioireita. Äänioireiston esiintyminen ei ollut suurimmalla osalla vastaajista kovin tiheää, vaan sitä esiintyi harvemmin kuin viikoittain. Yleisimmät äänioireet, joita tutkittavilla esiintyi, olivat tarve selvittää kurkkua, yskiä tai rykiä. Lisäksi äänen väsyminen tai rasittuminen ja äänen madaltuminen tai käheytyminen olivat yleisiä tutkittavien keskuudessa.

Äänihäiriöiden riskitekijöistä kahvin juomisella ja tupakoinnilla ei todettu olevan tilastollisesti merkittävää vaikutusta äänioireisiin, kun vertailtiin riskiryhmää ja ei-riskiryhmää. Alkoholin käyttäminen puolestaan todettiin olevan tilastollisesti merkittävä riskitekijä äänioireistolle. Persoonallisuuspiirteistä ahdistuneisuus oli tilastollisesti merkitsevästi kohtalaisesti positiivisesti yhteydessä äänioireiston esiintyvyyteen. Ääniergonomisista keinoista tutkittavat käyttivät eniten soittoasennon korjaamista. Vähiten tutkittavat käyttivät ääniergonomisista keinoista kasvojen ja kaulan alueen hierontaa sekä äänen avaus- tai lämmittelyharjoitteita. Avoimissa vastauksissa ilmeni, että tutkittavat haluaisivat lisätietoa äänenkäyttöön ja -huoltoon.

Tutkimus osoitti, että valtaosalla puhallinsoittajista esiintyi äänioireita. Persoonallisuuspiirteillä ja alkoholin käyttämisellä todettiin olevan tilastollisesti merkitsevä vaikutus äänioireisiin. Suurin osa tutkittavista ei ollut saanut koulutusta äänenkäyttöön ja -huoltoon eikä osannut sanoa, kaipaisiko lisätietoa aiheeseen liittyen. Tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina. Jatkotutkimusaiheita voisivat olla esimerkiksi puhallinsoittajien kokema psykososiaalinen haitta äänioireistosta.