Toiminnalliset opetusmenetelmät ja yhteisopettajuus perusopetuksen vuosiluokilla 1–6
Paksuniemi, Jenny; De Cet, Viviana (2025-05-21)
Paksuniemi, Jenny
De Cet, Viviana
J. Paksuniemi; V. De Cet
21.05.2025
© 2025 Jenny Paksuniemi, Viviana De Cet. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202505213818
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202505213818
Tiivistelmä
Viimeisen vuosikymmenen aikana luokkahuoneessa tapahtuva toiminnallinen oppiminen on saanut paljon huomiota ja herättänyt laajaa kiinnostusta. Toiminnalliset opetusmenetelmät ovat vakiinnuttaneet paikkaansa perusopetuksessa alakouluissa. Tässä laadullisin menetelmin toteutetussa pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan toiminnallisten opetusmenetelmien käyttöä yhteisopettajuusluokissa alakoulussa. Tutkielmassa kuvataan, millaisia hyötyjä ja haasteita opettajat kokevat yhteisopettajuuden tuovan toiminnallisen opetuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.
Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla (n = 6) Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueella tammi- ja helmikuussa 2025. Haastateltavat olivat alakoulujen yhteisopettajia, jotka hyödynsivät toiminnallisia opetusmenetelmiä opetuksessaan. Haastattelut toteutettiin kasvokkain tai etäyhteydellä ja litteroitiin analyysiä varten. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa edettiin pelkistämisen, ryhmittelyn ja abstrahoinnin vaiheiden kautta. Analyysin tuloksena tunnistettiin viisi yläluokkaa: toiminnallisten opetusmenetelmien käytänteet yhteisopettajuusluokissa sekä toiminnallisten opetusmenetelmien ja yhteisopettajuuden hyödyt ja haasteet.
Tutkimustulokset osoittivat, että yhteisopettajuus tukee toiminnallisten opetusmenetelmien käyttöä yhteisopettajuusluokissa. Opettajien välinen yhteistyö lisäsi joustavuutta suunnittelussa ja toteutuksessa, mahdollisti vahvuuksien hyödyntämisen ja jakoi vastuuta opetustilanteissa. Ammatillinen kasvu, luova ideointi sekä arvioinnin ja eriyttämisen kehittäminen nousivat keskeisiksi hyödyiksi, joita yhteisopettajuus edisti. Lisäksi opettajien yhteistyöskentely vahvisti heidän välistänsä vuorovaikutusta ja lisäsi työhyvinvointia. Toisen opettajan tuki koettiin tärkeänä rohkaisuna uusien menetelmien kokeiluun ja päivittäisen opetuksen vastuunkantoon, mikä helpotti toiminnallisten ratkaisujen toteuttamista arjessa.
Opettajien kokemukset ja näkemykset toiminnallisten opetusmenetelmien käytöstä yhteisopettajuusluokissa olivat enimmäkseen myönteisiä. Opettajien kokemia haasteita olivat suunnittelun vaativuus, aikapula, eriävät kasvatusnäkemykset, roolien epäselvyys sekä tilojen ja resurssien puute. Näiden haasteiden hallinta edellyttää selkeitä pelisääntöjä, toimivaa vuorovaikutusta ja riittäviä rakenteellisia tukitoimia. Tutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa kouluyhteisöille, jotka kehittävät monimuotoisia ja osallistavia opetusmenetelmiä yhteisopettajuusluokissa.
Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla (n = 6) Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueella tammi- ja helmikuussa 2025. Haastateltavat olivat alakoulujen yhteisopettajia, jotka hyödynsivät toiminnallisia opetusmenetelmiä opetuksessaan. Haastattelut toteutettiin kasvokkain tai etäyhteydellä ja litteroitiin analyysiä varten. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa edettiin pelkistämisen, ryhmittelyn ja abstrahoinnin vaiheiden kautta. Analyysin tuloksena tunnistettiin viisi yläluokkaa: toiminnallisten opetusmenetelmien käytänteet yhteisopettajuusluokissa sekä toiminnallisten opetusmenetelmien ja yhteisopettajuuden hyödyt ja haasteet.
Tutkimustulokset osoittivat, että yhteisopettajuus tukee toiminnallisten opetusmenetelmien käyttöä yhteisopettajuusluokissa. Opettajien välinen yhteistyö lisäsi joustavuutta suunnittelussa ja toteutuksessa, mahdollisti vahvuuksien hyödyntämisen ja jakoi vastuuta opetustilanteissa. Ammatillinen kasvu, luova ideointi sekä arvioinnin ja eriyttämisen kehittäminen nousivat keskeisiksi hyödyiksi, joita yhteisopettajuus edisti. Lisäksi opettajien yhteistyöskentely vahvisti heidän välistänsä vuorovaikutusta ja lisäsi työhyvinvointia. Toisen opettajan tuki koettiin tärkeänä rohkaisuna uusien menetelmien kokeiluun ja päivittäisen opetuksen vastuunkantoon, mikä helpotti toiminnallisten ratkaisujen toteuttamista arjessa.
Opettajien kokemukset ja näkemykset toiminnallisten opetusmenetelmien käytöstä yhteisopettajuusluokissa olivat enimmäkseen myönteisiä. Opettajien kokemia haasteita olivat suunnittelun vaativuus, aikapula, eriävät kasvatusnäkemykset, roolien epäselvyys sekä tilojen ja resurssien puute. Näiden haasteiden hallinta edellyttää selkeitä pelisääntöjä, toimivaa vuorovaikutusta ja riittäviä rakenteellisia tukitoimia. Tutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa kouluyhteisöille, jotka kehittävät monimuotoisia ja osallistavia opetusmenetelmiä yhteisopettajuusluokissa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38506]