Hyppää sisältöön
    • FI
    • ENG
  • FI
  • /
  • EN
OuluREPO – Oulun yliopiston julkaisuarkisto / University of Oulu repository
Näytä viite 
  •   OuluREPO etusivu
  • Oulun yliopisto
  • Avoin saatavuus
  • Näytä viite
  •   OuluREPO etusivu
  • Oulun yliopisto
  • Avoin saatavuus
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Yliopisto-opiskelijoiden opiskeluintoa vahvistavat ja heikentävät tekijät kurssipalautteen perusteella

Aittakumpu, Fanny (2025-05-21)

 
Avaa tiedosto
nbnfioulu-202505213817.pdf (800.0Kt)
nbnfioulu-202505213817_mods.xml (15.15Kt)
nbnfioulu-202505213817_pdfa_report.xml (238.2Kt)
Lataukset: 


Aittakumpu, Fanny
F. Aittakumpu
21.05.2025
© 2025, Fanny Aittakumpu. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202505213817
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkasteltiin yliopisto-opiskelijoiden opiskeluintoa kurssipalautteen perusteella. Opiskeluinnolla tarkoitetaan tilaa, joka antaa energiaa, ylläpitää sinnikkyyttä ja saa opiskelijan panostamaan opintoihinsa (Salmela-Aro, 2021). Tutkielmassa oltiin kiinnostuneita siitä, miten opiskeluinto kehittyy opintojaksojen aikana, mitkä positiiviset tai vaikuttavat ja haastavat tai häiritsevät kokemukset siihen vaikuttavat, sekä miten ne selittivät opiskeluintoa. Lisäksi haluttiin selvittää, miten opiskelijoiden vastaukset jakautuivat tietyllä opiskeluinnon ulottuvuudella kurssin jälkeen, ja miten avoimet kurssipalautteet näitä jakaumia selittivät.

Tutkielman määrällinen (N=312) sekä laadullinen (N=325) aineisto on kerätty suomalaisesta yliopistosta osana Muukkosen ja kumppaneiden (2020) tietokäytäntökyselyä. Kysely koostuu kahdesta osasta, mutta tässä tutkielmassa on hyödynnetty vain B-osaa, joka koski opiskeluun ja taitoihin liittyvistä käsityksistä. Aineisto on edelleen rajattu niihin kysymyksiin, jotka koskivat opiskeluintoa (N=9). Tutkielma toteutettiin monimenetelmällisenä tutkimuksena.

Tulokset osoittivat, että opiskelijoiden opiskeluinto laski opintojaksojen aikana omistautumisen ja tarmokkuuden ulottuvuuksien osalta. Ero oli tilastollisesti erittäin merkitsevä. Myös uppoutumisen ulottuvuus laski, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Opiskeluinto oli kuitenkin kohtalaisen korkea jokaisella ulottuvuudella myös opintojaksojen jälkeen. Kurssipalautteen perusteella suurin osa opiskeluintoa vahvistavista ja heikentävistä kokemuksista liittyi opiskelun sujuvuuteen sekä opiskelijayhteisön vahvuuksiin ja voimavaroihin. Omistautumisen ulottuvuudella havaittiin, että suurin osa opiskelijoista oli yli keskiarvon (4.2635) antaneita 20-vuotiaita naisia. Sukupuolen yhteys omistautumiseen oli tilastollisesti erittäin merkitsevä. Omistautumisen kokemuksia yhdisti yhteisöllisyyden tekijät sekä opiskelun sujuvuus.

Tutkielman avulla todettiin, että yhteisöllinen oppiminen on kurssityöskentelyn voimavara. Tulokset auttavat ymmärtämään, mikä opiskeluintoa tukee ja mikä puolestaan jopa heikentää. Aiemman tutkimuksen kanssa yhdenmukaisesti todettiin, että opiskeluinto on korkeimmillaan opintojen alussa, ja naiset kokevat enemmän opiskeluintoa kuin miehet.
 
The aim of this thesis was to study university students’ study engagement based on course feedback. Study engagement refers to a state of mind that provides energy, sustains persistence, and motivates students to invest in their studies (Salmela-Aro, 2021). This thesis focused on how study engagement developed during courses, what kinds of positive or impressive, and challenging or disturbing experiences affected it, and how experiences explained study engagement. Additionally, the aim was to study how students’ responses were divided by a certain dimension of study engagement.

The quantitative (N=312) and qualitative (N=325) data were collected from a Finnish university using Collaborative Knowledge Practices questionnaire (Muukkonen et al., 2020). The questionnaire consisted of two parts, but only part B, which concerns students’ perceptions of learning and skill, was used in this research. The data was further limited to questions related to study engagement (N=9). This research was conducted as a mixed-methods study.

The results showed that students’ study engagement declined during the courses in the dimensions of dedication and vigor. The difference was statistically significant. Absorption also declined during the courses, but the difference wasn’t statistically significant. However, study engagement remained moderately high after the courses. Based on course feedback, most experiences that either enhanced or weakened study engagement were related to smoothness of studying and the student community. Related to dedication, it was found that most students scoring above the average (4.2635) were 20-year-old women. The relationship between gender and dedication was statistically significant. Experiences of dedication were commonly associated with community factors and the smoothness of studying.

The conclusion of this thesis is that collaborative learning is a key aspect in course work. The results of this thesis help to understand how study engagement can be supported. Consistent with previous research, it was found that study engagement is at its highest at the beginning if studies, and that women experience higher engagement than men.
 
Kokoelmat
  • Avoin saatavuus [38506]
oulurepo@oulu.fiOulun yliopiston kirjastoOuluCRISLaturiMuuntaja
SaavutettavuusselosteTietosuojailmoitusYlläpidon kirjautuminen
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatAsiasanatUusimmatSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
oulurepo@oulu.fiOulun yliopiston kirjastoOuluCRISLaturiMuuntaja
SaavutettavuusselosteTietosuojailmoitusYlläpidon kirjautuminen