Dáppe mii sámástit : saamelaisen varhaiskasvatuksen työntekijöiden odotukset ja toiveet erityisopettajalle

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaista tukea saamelaisen varhaiskasvatuksen työntekijät toivovat erityisopettajalta. Tutkimus koskee saamelaista varhaiskasvatusta Suomessa, joten se liittyy alkuperäiskansatutkimuksen kenttään. Tutkimus avaa erityispedagogiikkaa saamelaisesta näkökulmasta, sillä aiempaa tutkimusta näiden yhdistämisestä ei ole. Saamelainen varhaiskasvatus on saamen kieleen ja kulttuuriin pohjautuvaa varhaiskasvatusta, ja sen lähtökohtana ovat saamelaiset arvot, perinteinen saamelainen kasvatus ja saamelaispedagogiikka. Lapsella on oikeus erityisopettajan palveluihin, ja onkin tärkeää, että lapsi saa tukea sekä erityisopetusta omalla äidinkielellään. Suomessa ei tällä hetkellä työskentele yhtään saamenkielistä erityisopettajaa varhaiskasvatuksessa. Erityisopettajan keskeiset työtehtävät ovat erityisopetus sekä konsultointi, jolla tuodaan erityispedagogista osaamista varhaiskasvatukseen.

Tutkimuksemme on laadullinen tutkimus ja aineisto koostui viiden saamelaisen varhaiskasvattajan haastattelusta, jotka toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina tammikuussa 2025. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Luotettavuuden ja eettisyyden perusperiaatteet ovat ohjanneet tutkimuksen teon vaiheissa, olemme muun muassa avanneet tutkijan position ja anonymisoineet haastateltavat.

Tutkimuksessa tuli esille, että saamelaisen varhaiskasvatuksen työntekijät toivovat erityisopetta-jalta kieli ja kulttuurilähtöistä tukea ja lisäkoulutusta omasta alasta itselleen ja lisäksi koulutusta saamelaiskulttuurista esihenkilöille ja erityisopettajille. He toivovat saamelaisen kulttuurin huomioivia kartoituksia ja saamenkielisiä erityispedagogisia materiaaleja. Lisäksi he odottavat, että saamelaisessa varhaiskasvatuksessa työskentelevä erityisopettaja ymmärtää kulttuurin moninaisuuden, monikielisyyteen liittyvät puolet ja pystyy tukemaan lasten saamen kielen kehitystä. Tarve selkeämmälle tukijärjestelmälle, säännöllisemmälle yhteistyölle sekä vertaistuelle nousivat vahvasti esiin.

Johtopäätöksinä voidaan todeta, että saamelaisen varhaiskasvatuksen erityisopetus ja erityisopettajan tarjoama tuki ovat puutteellisia ja voi aiheuttaa ylimääräistä työtä henkilöstölle. Erityisopettajan työnkuva saamelaisessa varhaiskasvatuksessa on laaja ja moninainen sekä vaatii erityisopettajalta kulttuurin tuntemusta. Olisi hyödyllistä laatia käsikirja erityisopettajan työn tueksi, jossa olisi tietoa saamen kielestä, kulttuurista ja saamelaista varhaiskasvatusta ohjaavista periaatteista. Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa toiveista erityisopettajalle, ja voi olla pohjana tuleville tutkimuksille ja kehittämistyölle.

Dán pro gradu -dutkamuša ulbmilin lei čielggadit makkár doarjaga sámi árrabajásgeassima bargit sávvet erenomášoahpaheaddjis. Dutkamuš guoská sámi árrabajásgeassima Suomas, nu dat lea eamiálbmotdutkamuš. Dutkamuš rahpá erenomašpedagogihka sámi geahčastagas, arat dutkamuš mii laktá daid oktii ii gávdno. Sámi árrabajásgeassin lea árrabajásgeassin mii vuođđuduvvá sáme gillii ja kultuvrii, ja dan vuolggasadjin leat sámi árvvut, árbevirolaš mánáid bajásgeassin ja sámipedagogihkka. Mánás lea riekti erenomášoahpaheaddji bálvalusaidda, ja leage dehálaš, ahte mánná oažžu doarjaga ja erenomašoahpahusa iežas eatnigillii. Suomas ii dál bargga oktage sámegielat erenomášoahpaheaddji árrabajásgeassimis. Erenomašoahpaheaddji guovddáš barggut leat erenomašoahpahus ja konsulteren, mainna buktojuvvo erenomášpeda-gogalaš máhtu árrabajásgeassimii.

Munno dutkamuš lea kvalitatiivvalaš dutkamus ja dutkanmateriála lea viđa sámi árrabajásgeassi jearahallamat. Jearahallamat čađahuvvojedje beallestrukturerejuvvon teemajearahallamin ođđajagimánus 2025. Materiála analyserejuvvui sisdoalloanalysain mas materiála lei vuolggasadjin. Luohtehahttivuođa ja ehtalašvuođa vuođđoprinsihpat leat stivren dutkamuša dahkama buot osiid, letne earret eará čilgen dutki posišuvnna ja anonymiseren informánttaid dieđuid.

Dutkamušaš bođii ovdan, ahte sámi árrabajásgeassima bargit sávvet doarjaga man vuođđun lea giella ja kultuvra ja eanet skuvlejumi iežaset suorggis ja skuvlejumi sámikultuvrras jođiheddjiide ja erenomašoahpaheddjiide. Sii sávve kártemiid mat váldet vuhtii sámi kultuvrra ja sámegielat erenomašpedagogalaš materialaid. Lassin sii oidne dehálažžan, ahte erenomašoahpaheaddji guh-te bargá sámi árrabajásgeassimis ádde kultuvrra máŋggaid beliid, máŋggagielatvuođa áššiid ja sáhttá doarjut mánáid sámegiela ovdáneami. Čielgasut doarjjaortnegii, jeavddalaš ovttasbargui ja veardasašdoarjagii loktanii dárbu.

Loahppabohtosin sáhttá lohkat, ahte sámi árrabajásgeassima erenomašoahpahus ja erenomašoahpaheaddji doarjja lea váilevaš ja sáhttá dagahit badjelmearálaš barggu bargiide. Erenomašoahpaheaddji bargu sámi árrabajásgeassimis lea viiddis ja máŋggabealát ja dat gáibida erenomášoahpaheaddjis kultuvrra dovdámuša. Livččii ávkkálaš ráhkadahttit giehtagirjji doarjjan erenomášoahpaheaddjái. Giehtagirjjis berrešii leat diehtu sámi gielain, kultuvrras ja sámi árraba-jásgeassima vuođđoprinsihpain. Dutkamuš addá dehálaš dieđu sávaldagain erenomášoahpaheaddjái, ja sáhttá leat vuođđun boahtevaš dutkamušaide ja ovddidanbargui.