Intermedial combat : guest fighters as performative character adaptations in Mortal Kombat 1

Abstract

Guest fighters have become prevalent in modern fighting games, allowing players the opportunity to play characters adapted from other media products. This thesis examines four guest fighters in NetherRealm Studios’ Mortal Kombat 1 (2023) as case studies by their nature as intermedial adaptations; Conan the Barbarian, Peacemaker, Ghostface and T-1000 have crossed boundaries of their media to be playable. Their fighting moves, appearances and dialogue among others are examined to understand how the game both reinforces their identities and assimilates them into a new world with its gameplay and narrative. Combining the analysis with estimation of faithfulness to the adaptations creates answers as to how the guest fighters play and appear in Mortal Kombat 1.

Examination of the guest fighters revealed their status as performative character adaptations. The player assumes identities of the guest fighters by practicing their unique moves and play styles, much like an actor rehearses for their role. Their gameplay, appearance and narrative are extremely faithful to the source material, only making occasional compromises such as adding the ability to lose for narratively invincible characters. Gameplay reinforces their identities by allocating unique mechanics inspired by the media they originate from, like Conan being able to revive himself, or Ghostface having accomplices. The narrative allows the guest fighters to both interact and gain their own footing within a new world, by conversing with native Mortal Kombat characters through dialogue and living out their own story through character specific ending cutscenes. References the guest fighters make to their source materials were categorized into direct references in animation, quote references and common references, all playing a part in making the guest fighters believable and recognizable.

Future topics for studies include other adaptations of singular elements like specific items or environments. This connects to research in video games, intermediality, adaptation and general media culture. The nature of adaptations does not stand to take anything away from the originals, they can enable new interpretations, move audiences between media and inspire research in intermediality.

Vierastappelijoiden yleistyminen uusimmissa tappelupeleissä on mahdollistanut muista mediatuotteista sovitetuilla hahmoilla pelaamisen. Tutkittavat vierastappelijat Conan barbaari, Peacemaker, Ghostface ja T-1000 esiintyvät NetherRealm Studiosin Mortal Kombat 1 (2023) -tappelupelissä ilmaisuvälineiden välisen sovituksen tapaustutkimuksina. Pelattavaan muotoon muuttuminen vaatii ilmaisuvälineiden eli medioiden rajojen ylityksen. Vierastappelijoiden tappeluliikkeiden, ulkonäön ja vuoropuhelujen tarkastelulla on määrä selvittää pelattavuuden ja kerrontatapojen merkitys niiden identiteettien voimistajana ja omaksujana. Edeltä mainittujen osien yhdistäminen sovitusten uskollisuuden arviointiin suhteessa lähdemateriaaliin muodostaa niistä kokonaisuuden, jonka avulla selviää kuinka vierastappelijat toimivat ja esiintyvät Mortal Kombat 1:ssä.

Tapaustutkimusten tarkastelussa ilmeni vierastappelijoiden olevan esityksellisiä hahmojen sovituksia. Pelaaja omaksuu vierastappelijoiden identiteettejä harjoittelemalla niille ominaisia liikkeitä ja pelityylejä, pitkälti kuten näyttelijä harjoittelisi roolihahmonsa esitystä. Uskollisuus lähdemateriaalille oli runsasta muutamaa tarpeellista kompromissia lukuun ottamatta, kuten esimerkiksi lähdemateriaalin kerronnassa voittamattomien hahmojen häviämisen sallimista. Pelattavuus vahvisti vierastappelijoiden identiteettejä ainutlaatuisilla lähdemateriaalin inspiroimilla mekaniikoilla, kuten Ghostfacen hyödyntämillä apureilla, tai Conanin kyvyllä elvyttää itsensä. Pelin kerrontatekniikat asettivat vierastappelijat keskusteluihin Mortal Kombatin hahmojen kanssa ja antoivat hahmoille taustatarinan niille ominaisilla loppukohtauksillaan. Animaatio-, sitaatti- ja yleisviittaukset lähdemateriaaleihin tukivat vierastappelijoiden uskottavuutta ja tunnistettavuutta.

Mahdollisia jatkotutkimuksen aiheita löytyy muista yksittäisten osasten sovituksista, kuten vaikkapa tietyistä esineistä tai ympäristöistä. Tämä tutkielma on osa tutkimusta videopeleissä, intermediaalisuudessa, adaptaatiossa ja yleisessä mediakulttuurissa. Sovitusten luonteena ei ole riistää alkuperäisiä teoksia, vaan pikemminkin mahdollistaa uudenlaisia tulkintoja, kannustaa yleisöjen siirtymää mediatuotteiden välillä ja ruokkia intermediaalista tutkimusta.