Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön ja lukemisvaikeuden komorbiditeetin neuraalinen tausta sekä kuntoutus

Abstract

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli ADHD ja lukemisvaikeus ovat usein yhdessä esiintyviä, toimintakykyä vaikeuttavia häiriöitä. ADHD-oireet painottuvat tarkkaavuuteen, yliaktiivisuuteen ja impulsiivisuuteen. Lukemisvaikeus on lukutaitoon kohdistuva oppimisen vaikeus, johon liittyy hankaluuksia oppia lukemaan sujuvasti ja tekstin sisältöä ymmärtäen. Molempien häiriöiden taustalla on todettu olevan niin neuraalisia, perinnöllisiä kuin ympäristöön liittyviä tekijöitä. Toimintakyvyn haitan vuoksi sekä ADHD:hen että lukemisvaikeuteen on pyritty kehittämään kuntoutusmenetelmiä. Neuraalisia tekijöitä ja kuntoutusta on komorbiditeetin näkökulmasta tutkittu jonkin verran, mutta tutkimustietoa on vähemmän, kuin erikseen tutkituista häiriöistä. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia neuraalisia tekijöitä ADHD:n ja lukemisvaikeuden komorbiditeetin taustalta on löydetty. Lisäksi selvitettiin, millaista tutkimustietoa komorbidien häiriöiden kuntoutuksen vaikuttavuudesta on saatu.

Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, joka perustuu kahdeksaan vuosina 2017–2024 tieteellisissä aikakausilehdissä julkaistuun artikkeliin. Viidessä artikkelissa käsiteltiin ADHD:n ja lukemisvaikeuden komorbiditeetin neuraalista taustaa. Kolmessa artikkelissa tutkittiin komorbidien ADHD:n ja lukemisvaikeuden kuntoutusmenetelmien vaikuttavuutta. Kaikissa tutkimuksissa häiriöiden arviointi toteutettiin käyttämällä standardoituja testejä ja kyselylomakkeita. Komorbiditeetin neuraalista taustaa käsittelevissä tutkimuksissa aivokuvantamiseen käytettiin MRI- ja fMRI-menetelmiä. Kuntoutusta käsittelevissä tutkimuksissa tutkittiin sekä lääkinnällisten että lääkkeettömien kuntoutusmenetelmien vaikuttavuutta.

Tulokset osoittivat, että komorbidin ADHD:n ja lukemisvaikeuden taustalta on havaittavissa kummallekin häiriölle tyypillisiä neuraalisia piirteitä, mutta myös komorbideille häiriöille erityisiä piirteitä on löydetty. Häiriöille merkitykselliset aivoalueet ja -rakenteet sijoittuvat tulosten perusteella laajoille alueille aivojen eri osiin. Kuntoutusmenetelmien osalta tulokset osoittavat, että ADHD:n ja lukemisvaikeuden kuntoutusmenetelmät ovat vaikuttavia, ja komorbidien häiriöiden yhteydessä molempien häiriöiden rinnakkainen kuntoutus on perusteltua.

Tutkielman tulokset mukailevat aiempia tutkimustuloksia, mutta myös joitakin uusia löydöksiä tehtiin. Aiheesta tarvittaisiin lisää tutkimusta suuremmilla otoksilla muillakin kuin englanninkielisillä tutkittavilla, sekä pidemmällä aikavälillä. Kuntoutuksen seurauksena tapahtuvien neuraalisten muutosten tutkiminen olisi myös mielenkiintoinen lähestymistapa aiheen tutkimiseen. Tutkimustulosten systemaattinen tarkastelu ja analysointi olisi myös tarpeen tulevaisuudessa.