Kenelle matkailu on avoinna? : esteettömyys Kuusiokuntien matkailupalveluissa

Abstract

Esteettömyyttä tarvitsevien matkailijoiden määrä kasvaa jatkuvasti muun muassa väestön ikääntymisen vuoksi. Investointi esteettömyyteen voi olla matkailumarkkinoilla tuottoisa kilpailuetu, jolla on mahdollista saada uusia lojaaleja asiakkaita yritykselle. Eri tavoin liikkumis- ja toimimisesteiset henkilöt ovat merkittävimmät ryhmät, jotka tarvitsevat esteettömyyttä, mutta heidän lisäksi esteettömästä ympäristöstä hyötyvät aivan kaikki asiakkaat. Esteetön matkailu tukee inklusiivisuutta eli kaikkien ihmisten mahdollisuutta osallistua matkailuun niin sen kuluttajina kuin tuottajina. Inklusiivisen matkailun kehittäminen on tärkeää matkailijoiden tarpeiden monimuotoistuessa ja heidän arvostaessaan vastuullisuutta entistä enemmän. Sen lisäksi se on oikeudenmukaisuuskysymys sekä useita eri yhdenvertaisuutta korostavia lakeja tukevaa toimintaa.

Tutkielman tavoitteena on selvittää, millä tasolla esteettömyys toteutuu Kuusiokuntien seutukunnan alueen matkailupalveluissa. Tutkielmassa tarkastellaan esteettömiä palveluita tarvitsevien matkailijoiden osuutta asiakaskunnasta, matkailutoimijoiden esteettömyystoimia, sekä syitä, jotka vaikuttavat esteettömyyden kehityksen estymiseen. Lisäksi arvioidaan, onko liikkumis-, näkö- ja kuulorajoitteisten tarpeita huomioitu keskenään yhtä paljon. Tutkimus toteutettiin kyselyn avulla, johon vastasi 23 alueen matkailupalveluiden tarjoajaa.

Tutkielma osoittaa, että työtä esteettömyyden eteen täytyy edelleen tehdä paljon Kuusiokuntien alueen matkailupalveluissa. Matkailussa käytettävien rakennusten vanha ikä sekä taloudelliset syyt nousivat merkittävimmiksi syiksi, jotka hidastavat tai estävät esteettömyyden parantamista. Toteutuneet esteettömyystoimet ovat pääasiassa liikkumisesteisiä tukevia, eikä näkö- ja kuuloesteisiä henkilöitä ole huomioitu yhtä hyvin. Kuitenkin vain 35 % palveluntarjoajista kokee voivansa tarjota palveluitaan liikkumisrajoitteisille eli toimista huolimatta esteettömyys ei ole laajamittaista. Ainoastaan yksi 23:sta vastaajasta arvioi, että heidän matkailupalvelunsa soveltuvat sekä liikkumis-, näkö- että kuulovammaisille henkilöille. Esteettömyysryhmistä parhaiten matkailupalveluiden kerrotaan soveltuvan kuulorajoitteisille ilman, että yrityksissä on juurikaan tehty toimia heidän vuokseen.

Asiantuntija-apu, henkilökunnan koulutus sekä matkailuyrittäjien keskinäinen yhteistyö ovat asioita, joilla matkailupalveluiden tarjoajat voivat saada tukea esteettömyyden kehittämisessä. Niiden avulla liikkumis- ja toimintaesteisten henkilöiden tarpeet voidaan huomioida laajemmin ja tavoittaa uusia asiakasryhmiä. Tutkielma tuo esille, että esteettömyyden parantaminen matkailussa alueellisesti edistää yhdenvertaisuutta, asiakaskunnan monipuolistumista sekä palveluiden laatua.