Kevyen liikenteen merkitys fyysisessä aktiivisuudessa : tapausesimerkkinä Oulu

Abstract

Fyysisellä aktiivisuudella on merkittäviä vaikutuksia yksilöihin ja yhteiskuntaan, ja kevyt liikenne on tärkeä osa fyysisen aktiivisuuden kokonaisuutta. Tässä työssä tarkastellaan kevyen liikenteen merkitystä fyysisen aktiivisuuden edistämisessä. Kevyen liikenteen käyttämiseen vaikuttavat monet eri tekijät, mutta erityisesti etäisyys, turvallisuus, ja yhdistettävyys korostuvat. Tutkielmassa tarkastellaan kevyen liikenteen ratkaisuja, jotka edistävät fyysistä aktiivisuutta. Tutkimuskirjallisuuden perusteella tunnistettuja muuttujia verrataan Oulun kevyen liikenteen olosuhteisiin. Oulun tapausesimerkissä tutkitaan Oulun liikuntapaikkojen saavutettavuutta kevyellä liikenteellä ja arvioidaan Oulun kevyen liikenteen tieverkoston ominaisuuksia.

Tutkielmassa käytetään paikkatietoaineistoja ja -menetelmiä Oulun kevyen liikenteen verkoston ominaisuuksien tarkasteluun sekä Oulun liikuntapaikkojen saavutettavuuden selvittämiseen. Tutkimusaineistona käytetään Jyväskylän yliopiston Lipas-tietokannan liikuntapaikka-aineistoa (2023), Esrin Suomen tie- ja katuverkko -aineistoa (2024), Tilastokeskuksen 1 x 1 km väestöruutuaineistoa (2023) ja Maanmittauslaitoksen maastotietokannan rakennusaineistoa. Menetelminä käytetään palvelualue- ja reittianalyysejä, jotka suoritetaan ArcGIS Pro:ssa. Palvelualueanalyysejä varten tutkielmassa väestömäärätiedot tarkennetaan rakennustasolle.

Tuloksien perusteella voidaan havaita Oulun liikuntapaikkojen saavutettavuuden kevyellä liikenteellä olevan hyvä keskustaajamassa, mutta keskustaajaman ulkopuolella etenkin Yli-Iin ja Ylikiimingin alueilla saavutettavuus on heikkoa. Kevyen liikenteen verkosto on Oulun keskustassa ja sen lähiympäristössä tiheää ja kattavaa, mutta saavutettavuuden katvealueilla kevyen liikenteen verkosto on harvaa ja katkonaista. Oulun keskustaajaman ulkopuolella yhdistettävyys liikuntapaikkoihin kevyellä liikenteellä on heikkoa ja etäisyydet pitkiä. Tutkimuksessa havaitaan merkittäviä aineistopuutteita, jotka paitsi vaikeuttavat saavutettavuusanalyysien tekemistä, myös lisäävät epävarmuutta palvelualueanalyysien tuloksiin. Tulevissa tutkimuksissa Oulun kevyen liikenteen verkostoa ja fyysistä aktiivisuutta olisi hyödyllistä tarkastella erityisesti turvallisuuden kannalta. Lisäksi reittianalyyseissä olisi suositeltavaa tutkia muun muassa eritasoisia risteyksiä sekä suojateiden, käännöksien ja liikennevalojen määrää pelkän risteystiheyden ja reitin pituuden sijaan.